Tartuin
unkarilaisen Vilmos Kondorin dekkariin Budapestin varjot innoissani: vihdoinkin
kirjaston uutuushyllyssä oli tarjolla jotain muuta kuin pohjoismaista tai
amerikkalaista jännityskirjallisuutta. Innostukseni lisääntyi entisestään kun
huomasin, että tapahtumatkin sijoittuisivat menneisyyteen 1930-luvulle.
Virkistävää!
Kirjan
päähenkilönä seikkailee Az Est -sanomalehden rikostoimittaja Gordon, joka
sattumalta eräänä iltana näkee poliisipäällikön laatikossa kuvan alastomasta
nuoresta naisesta. Kun sama nainen muutaman päivän päästä löytyy kuolleena
kadulta, Gordon kiinnostuu tapauksesta, eikä kaikki olekaan sitä, miltä ensin
näyttää…
Vilmos
Kondor on kirjoittanut kelpo dekkarin sellaisille lukijoille, jotka yleensä
välttelevät jännityskirjallisuutta liian raakojen ja yksityiskohtaisten kauheuksien
vuoksi. Vaikka tässäkin kirjassa tapahtuu murha, ei sillä mässäillä.
Pikemminkin kirjaa voisi kuvailla vanhanaikaiseksi salapoliisiromaaniksi, vähän
jopa Agatha Christien tyyliseksi. Tapahtumien sijoittuminen Budapestiin on
sekin mukavaa vaihtelua, vaikkei menneisyyden Budapestiä saadakaan herätettyä henkiin yhtä
taidokkaasti kuin esimerkiksi Amor Towles onnistuu kuvaillessaan New Yorkia kirjassaan Seuraelämän säännöt. Kondorin kirja on siitä huolimatta mukavaa
matkalukemista Unkariin lähtijöille.
Tartu
tähän:
1.
Jos haluat lukea jännittävän tarinan, mutta et halua lukea irtileikatuista
ruumiinosista.
2.
Jos haluat vaihteeksi jotain muuta kuin pohjoismaista jännityskirjallisuutta.
3.
Jos pidät kirjoista, joissa on vanhanaikaista salapoliisitarinoiden tunnelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti