Lukuneuvojan sijaisena toimii tällä kertaa suomen kielen tutkija, opettaja ja
matkasaarnaaja Lari Kotilainen. Lari on kirjoittanut tietokirjojen lisäksi
vinon pinon äidinkielen oppikirjoja ja kertoo kirjoittamisen olevan hänen suuri
ammatillinen intohimonsa. Vapaa-ajallaan hän keikkailee lastenmuusikkona
Jytäjyrsijät-bändissä.
Lari
kirjoittaa suomen kielestä ja sen pelastamisesta hauskasti ja vetävästi, ei rutikuivan
tieteellisesti tai ryppyotsaisesti. Hänen teoksensa Suomensuojelija: ohjekirja
kielen pelastamiseen (2009 WSOY) on yksi parhaista kielioppikirjoista koskaan. Sen
soisi olevan pakollista luettavaa kaikille kielen kanssa työkseen ja/tai
huvikseen operoiville.
Larin virkistäviä ajatuksia suomen kielestä voi seurata myös lukemalla Suomensuojelija-blogia, samannimisiä facebook-sivuja tai
twitteriä @LariKotilainen.
Larin
lukumaku on monipuolinen. Mieluiten hän viihtyy tietokirjojen, scifin,
sarjakuvien ja lastenkirjojen parissa. Vuonna 2010 Lari vaikutti
Finlandia-raadissa ja kahlasi läpi tolkuttoman määrän suomalaista
kaunokirjallisuutta. Lukutyyliään Lari luonnehtii pyrähteleväksi: toisinaan hän
lukee ison kasan yhden genren kirjoja ja pitää sitten lukemisessa pitkän tauon.
Blogini lukijolle hän haluaa kertoa vähän tuntemattomammista suosikeistaan,
jotta ne löytäisivät paremmin tiensä muidenkin lukuharrastajien yöpöydille.
Lari Kotilainen suosittelee:
Sergei
Dovlatov: Matkalaukku (2012 Idiootti)
“Dovlatov muutti Neuvostoliitosta Amerikkaan
70-luvun lopulla. Mukanaan hänellä oli vain yksi matkalaukku, jonka kirjailija
kehyskertomuksessa avaa ensimmäisen kerran vuosien päästä. Oudoista tavaroista
aukeaa lyhyitä, hersyvän lakonisia tarinoita. Pienimuotoinen helmi.”
Lukuneuvoja on Larin kanssa samaa mieltä: Matkalaukku on hilpeä teos, joka kannattaa lukea! Lukuneuvojan arvioon pääset tutustumaan täältä.
Stewart
Lee Allen: Paholaisen juoma: matka kahvin historiaan (2000 WSOY)
“Jonkinlainen tieto- ja kaunokirjallisuuden
sekoitus. Tällaisen kirjan haluaisin itse osata kirjoittaa. Kirjailija
selvittää kiinnostavasti kahvin historian vaiheita käymällä itse
tapahtumapaikoilla. Suurin osa kirjasta ollaan reissussa jossain päin maailmaa
eikä kommelluksiltakaan vältytä.”
Pablo
Tusset: Nauravat vainajat (2011 Sammakko)
“Satiirishenkinen pikku dekkari, jossa
pohditaan autuas hymy huulillaan kuolleiden turistien arvoitusta. Sinne tänne
suhataan kieli poskella eikä todellakaan ahdistuta sameissa vesissä.”
Jeff
Smith: Luupäät (ensimmäinen osa 1994 Like)
“Hieno yhdeksänosainen sarjakuvaromaani,
joka alkaa perinteisellä ja vauhdikkaalla kohelluksella mutta kehittyy
hiljalleen melko painostavaksi fantasiaseikkailuksi, jossa on panoksena
– kuinkas muuten – koko maailman kohtalo.”
Ian
M. Banks: Algebraisti (2008 Loki-kirjat)
“Tästä kirjasta löytyvät kaikki hyvän scifin
elementit: todellinen ihmeen ja outouden tuntu, näkemyksellistä tekniikkaa ja
hienosti rakennettu juoni. Myös Banksin Kulttuuri-sarjaan kannattaa tutustua.”
Reetta
Niemelä: Sinisen kärpäsen sirkus ja muita runoja naapurinötököistä (2010 Otava)
“Reetta Niemelän
erittäin lyhyitä lastenrunoja, joista pidän sekä minä että nuorin tyttäreni.
Sivuilla seikkailevat kärpäset ja kiiltomadot, heinäperhonen ja siira.
Kuvituksena Salla Savolaisen mahtavia puupiirroksia.”
Hyviä
lukuhetkiä!