Ferdinand von Schirach: Syyllisyys

Ernst Hemingwayn kerrotaan lyöneen vetoa siitä, että hän pystyisi kirjoittamaan tarinan käyttämällä vain kuutta sanaa. ”Myytävänä: vauvan kengät. Ei koskaan käytetty.” hän kirjoitti ja voitti vedon.

Kokonaisen tarinan kertomiseen ei tarvita tuhatta sivua, ei edes kymmentä. Taitava kirjoittaja loihtii maailmoja ja kohtaloita muutamalla lauseella, joihin tiivistyy kaikki.

Saksalainen Ferdinand von Schirach kuuluu lyhyiden tarinoiden taitureihin. Hänen edellinen suomennoksensa, Collinin tapaus, oli hieno ja eleetön romaani miehestä, joka murhasi, muttei suostunut kertomaan syytä tekoonsa. Collinin tapauksen kertomiseen von Schirach tarvitsi reilut sata sivua – Syyllisyyden (2014 Atena, suom. Raija Nylander) tarinoihin lyhimmillään pari sivua.

Von Schirachin kokemus puolustusasianajajan työstä näkyy selvästi kertomuksissa, jotka muistuttavat tyyliltään tiivistettyjä oikeudenkäyntipöytäkirjoja. Niissä ei ole mitään ylimääräistä - vain selostus siitä, miten asiat etenivät ja mitä sitten tapahtui. Tiivistetystä ilmaisustaan huolimatta von Schirach saa kuitenkin kirjoitettua tarinoihinsa myös tunteen, sen mikä pöytäkirjoista puuttuu.

Syyllisyys kietoutuu kaikkiin kertomuksiin. Se ajaa rikoksiin. Se johdattaa uhriksi. Se piinaa niitä, jotka jäävät kiinni ja niitä, jotka pääsevät pälkähästä. Se kalvaa ja jäytää, eikä jätä rauhaan. Syyllisyys jää muhimaan syvälle lukijan mieleen.

Tartu tähän:

1. Jos paksut ja rönsyilevät jännitysromaanit kyllästyttävät sinua.

2. Jos olet kiinnostunut todellisista rikoksista.

3. Jos sinulla ei ole aikaa paksulle kirjalle.

Kirja on pyydetty ja saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tämän tekstin sisältöön.