Lukuneuvojan vastaanotto™

Lukuneuvojan vastaanotolla annetaan yhdelle lukemista etsivälle lukijalle kolme lukuehdotusta:

1. Varma valinta on hyvin lähellä lukijan omaa lukumakua.

2. Rajatapaus johdattaa lukijan vähän kauemmas.

3. Villi kortti on lukuehdotus, jota lukija itse ei olisi välttämättä koskaan itse tullut ajatelleeksi.

Lukuneuvojan vastaanotolla:

Katja - (liian) kiireinen kotiäiti

Ikä: 34 vuotta

Asuinpaikka: Keski-Uusimaa

Elämäntilanne: yhtä hullunmyllyä! (mies, 3 lasta, kaksi kissaa)

Harrastukset: pakkoharrastuksena arjen pyöritys; haaveissa aloittaa uudelleen ratsastus

Lukuhistoria: ”Nuorena luin paljon ja kaikenlaista. Neiti Etsivät olivat suosikkeja ylitse muiden, kuten muillakin kavereilla. Sitten tulikin pitkä tauko, joka jatkuu edelleen.”

Lukutahti: ”Elämäntilanteesta johtuen tuskaisen hidas!”

Lukumaku: ”Myönnän reilusti, että tykkään romanttisesta viihteestä. Kun päivät rämpii räntäsateessa ja illalla on ihan puhki, ei halua enää kirjalta sitä lisää. Kevyet kirjat ovat parhaita tällä hetkellä. Ehkä sitten eläkkeellä on vakavamman kirjallisuuden vuoro.”

Lukuinhokki: ”En pysty lukemaan ollenkaan kirjoja, joissa lapsia kohdellaan huonosti. Voin myös sanoa, että inhosin Sofi Oksasen Puhdistusta. Tarina oli minulle ihan liikaa ja jäi siksi kesken.”

Lukuelämys: ”Pidän kaikista Cecilia Ahernin kirjoista. Sophia Kinsellan himoshoppaajat tyhjentävät pään mukavasti.”

Lukutoiveet: ”Kun ehtii lukea vain pari kolme kirjaa vuodessa, ei haluaisi tuhlata aikaa etsimiseen ja kokeilemiseen. Yksinkertaisesti sanottuna haluaisin löytää hyvän kirjan, jonka parissa nauttisin varmasti. Ja toisaalta jonkun sellaisen, jota en itse keksisi etsiä. Aiheella ei ole väliä, mutta EI liian vakavaa ja ahdistavaa.”

Lukuneuvoja vastaa:

Varma valinta:

Nicholas Barreaun Pieni elokuvateatteri Pariisissa (2014 Tammi) on takuuvarma hyvän mielen kirja, joka irrottaa arjesta mukavasti. Alain Bonnard jättää nousujohteisen uransa ylellisiä kylpyhuonekalusteita kauppaavassa firmassa ja alkaa pyörittää setänsä vanhaa ja piskuista elokuvateatteria Pariisissa. Keskiviikkoiltojen rakkausnäytöksissä hän kohtaa nuoren naisen, Mélanien, ja ihastuu kertaheitolla.

Samaan aikaan hänen teatteristaan kiinnostuu myös maailmankuulu elokuvantekijä ja Alain joutuu tahtomattaan vedetyksi Hollywoodin mukanaan tuomaan pyöritykseen. Nuoren miehen mielessä ei kuitenkaan pyöri kuin Mélanie, jota ei löydä mistään....

Rajatapaus:

Kissafanina innostut varmasti tästä hurmaavasta tositarinasta Kirjastokissasta (2008 Otava). Spencerin pikkukaupungin kirjastonhoitaja löysi eräänä kylmänä talviaamuna kirjaston palautuslaatikon nurkasta rähjäisen ja laihan kissan.

Henkilökunta päätti antaa kissalle kodin kirjastosta ja siellä se hurmasi asiakkaita melkein 20 vuoden ajan. Kuvausryhmät Japanista saakka kävivät ihmettelemässä pientä pörröistä asukkia, josta tuli koko Spencerin kaupungin ylpeys. Kirjastokissan viimeisillä sivuilla voi nenäliinapaketti olla tarpeen....

Villi kortti:

Tätä kirjaa, Omalaatuinen ystäväni: kuinka hevoseni opetti minulle toisin katsomisen taidon (2012 Kirjapaja) et ehkä tulisi itse ajatelleeksi, mutta uskon sen viehättävän sinua – kerroithan haaveilevasi ratsastuksen aloittamisesta uudelleen.

Hevosharrastaja Aino-Kaisa Pitkänen vannoi aina, ettei koskaan ostaisi omaa hevosta. Kun hän sitten kohtasi Varjon, kaltoin kohdellun entisen kilpahevosen, hän oli myyty. Alkoi pitkä tie, jonka seurauksena Pitkänen oppi läsnäolon taidon ja tajusi, mikä elämässä on tärkeintä. Ehkä Varjo opettaa sinullekin jotain ja ainakin unelmasi ratsastuksen uudelleen aloittamisesta pysyy mielessä - eikä hautaudu liiaksi pyykkivuoren alle.

Petteri - luonnossa liikkuva yrittäjä

Ikä: 30 vuotta

Asuinpaikka: Kerava

Elämäntilanne: sinkku

Harrastukset: ulkoilu koiran kanssa, kalastus, mökkeily; nuorena harrastin tosissani juoksua

Lukuhistoria: ”En ole koskaan ollut mikään superlukija. Kouluikäisenä luin kaikki Viisikot ja tietokirjoista olen aina tykännyt. Kauppalehden tilasin jo 12-vuotiaana.”

Lukutahti: ” Luen kirjan silloin kun löydän jonkun hyvän. Välillä lukemisessa voi olla pitkäkin tauko.”

Lukumaku: ”Kirjan aloitus on minulle tosi tärkeää, ei niinkään aihe. Jos kirja alkaa tylsästi, jätän sen kesken ja jos se tempaa mukaansa, luen sen loppuun. Historiasta ja erityisesti Suomen sotahistoriasta olen aina ollut kiinnostunut.”

Lukuinhokki: ”Puisevat ja junnaavat kirjat”

Lukuelämys: ” Olen lukenut kaikki Juha Vuorisen kirjat ja Ilkka Remekset. Myös Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja oli hyvä.”

Lukutoiveet: ”Haluaisin lukea hyvän ja mukaansa tempaavan kirjan. Aiheesta ei ole niin väliä.”

Lukuneuvoja vastaa:

Varma valinta:

David Benioffin vauhdikas Varkaiden kaupunki (2009 WSOY) on varmasti kirja sinun makuusi. Eletään vuotta 1942 piiritetyssä Leningradissa.  Nuori Lev jää varkaudesta kiinni ja luulee jo päiviensä olevan luetut. Vankilassa eversti Gretsko antaa hänelle kuitenkin yhden mahdollisuuden: jos Lev onnistuu sellikaverinsa kanssa löytämään everstin tyttären hääkakkua varten 12 kananmunaa kaupungista, heidät armahdetaan. Nuorukaiset tarttuvat oljenkorteen ja vauhdikas seikkailu nälän ja kylmyyden riivaamassa kaupungissa alkaa…

Rajatapaus:

Kerrot harrastaneesi nuoruudessasi aktiivisesti juoksua, joten Miika Nousiaisen humoristinen Maaninkavaara (2009 Otava) voi olla kirja sinun makuusi. Martti haikailee Suomen kestävyysurheilumenestyksen perään ja on päättänyt valmentaa tyttärestään Heidistä Suomen uuden mitalirohmun. Martin valmennusmetodit menevät kuitenkin överiksi, eikä haaveesta taida sittenkään tulla mitään...

Villi kortti:

Tätä et varmasti kirjastosta älyäisi lainata, jos nyt edes onnistuisit sen massiivisten elämäkertojen välistä löytämään. Epätoivon lautta (1954, 2006 Tammi) on piinaavan jännittävä seikkailukertomus Ensio Tiiran, nuoren suomalaisen, huimasta pakomatkasta Intian valtamerellä vuonna 1953. Tiira on liittynyt muukalaislegioonaan hetken mielijohteesta ja tulee katumapäälle, kun huomaa olevansa matkalla ihan oikeaan sotaan. Hän hyppää laivasta yön pimeydessä pienelle lautalle tarkoituksenaan meloa vuorokaudessa rantaan. Mutta kaikki ei menekään ihan suunnitelmien mukaan… 

Maria - Espanjaa rakastava esteetikko

Ikä: 42 vuotta

Asuinpaikka: Uusimaa

Elämäntilanne: ruuhkavuosien jälkeen rauhoittumaan päin

Harrastukset: lukeminen, puutarhanhoidon suunnittelu ja remontointi

Unelma: Opiskella espanjaa Espanjassa

Lukuhistoria: ”Olin ala-asteella himolukija ja luin pienen sivukirjaston koko valikoiman. Luin koko ajan ja joka paikassa ja esimerkiksi tiskatessa minulla oli kirja aseteltuna kuivauskaappiin. Opiskeluaikoina ja lasten ollessa pieniä lukeminen jäi ja nyt kun omaa aikaa on taas enemmän, on lukuharrastuskin elpynyt.”

Lukutahti: ” Luen keskimäärin kolme kirjaa kuukaudessa ja se on minulle sopiva määrä.”

Lukumaku: ” Pidän todentuntuisista ihmiskohtaloista, mutta välillä haluan nollata pään ja ahmin himoshoppaaja-tyylistä hömppää. Haluan, että kirjassa jää tilaa omalle mielikuvitukselle, enkä pidä liian kuvailevasta tyylistä.”

Lukuinhokki: ”Katja Ketun kehuttua Kätilöä pidin liian vaikealukuisena, eikä se oikein temmannut mukaansa. Lisäksi välttelen tietoisesti kirjoja, jotka kertovat esimerkiksi lastensuojelun arjesta, sillä se osuu liian lähelle omaa työtäni. Scifi ja fantasia eivät nekään uppoa.”

Lukuelämys: ” Olen pitänyt Sofi Oksasen Puhdistuksesta, Ildefonso Falconesin Meren katedraalista ja Carlos Ruis Zafonin kirjoista. Espanjankielisen maailman kirjat ovat erityisen lähellä sydäntäni.”

Lukutoiveet: ”En ole pitkään aikaan lukenut mitään hyvää dekkaria ja sellaisen haluaisin lukulistalleni löytää. Siinä saisi olla enemmän psykologista jännitystä kuin poliisin arkea ja takaa-ajoja. Kirjat espanjankielisestä maailmasta kiinnostavat aina.”

Lukuneuvoja vastaa:

Varma valinta:

Chileläisen Hernán Rivera Letelierin Elokuvankertoja (Siltala, 2012) on hurmaava tarina nuoresta tytöstä ja tämän poikkeuksellisista kertojanlahjoista pienessä ja köyhässä kaivoskylässä jossain päin Etelä-Amerikkaa. Maailman muuttuessa vaikeudet hiipivät myös päähenkilö Marían (!) elämään ja kirjan alun kepeys saa vähitellen synkempiä sävyjä. Tämä tarina ja sen surumielinen tunnelma tekee takuulla sinuun vaikutuksen.

Rajatapaus:

Dekkareista uskaltaisin suositella sinulle Robert Åsbackan Keräilijää (Schildts & Söderströms 2012). Kirja kertoo pikkukaupungin kasvatista, nuoresta Tomista, joka keräilee kaikenlaista kivistä pullonkorkkeihin. Myös naapurissa asuva mies on keräilijä, mutta hän keräileekin naisten pitkiä kynsiä ja syyllistyy myös raakaan murhaan. Tämä painostava tarina pohjautuu tositapahtumiin ja mikä parasta, kirjan loppukaan ei anna vastauksia ihan kaikkiin kysymyksiin, vaan jättää tilaa mielikuvitukselle…

Villi kortti:

Kerrot inhoavasi scifiä ja siksi et todennäköisesti koskaan tarttuisi Emmi Itärannan loistavaan Teemestarin kirjaan (Teos 2012). Itäranta kertoo tässä esikoisromaanissaan vaikuttavasti, koukuttavasti ja kauniisti tulevaisuuden karusta maailmasta, jossa vesi uhkaa loppua. Teemestareiden arvostettuun sukuun syntynyt nuori Noria Kaitio saa haltuunsa salaisuuden, jonka vuoksi joutuu suureen vaaraan. Vaikka kirjassa eletään tulevaisuusutopiaa, Itäranta saa kaiken tuntumaan niin kovin uskottavalta. Siksi uskon, että sinäkin innostut!

Jutta – kiireinen yrittäjä ja äiti

Lukija: Jutta 35 vuotta

Asuinpaikka: Ylöjärvi

Elämäntilanne: kiireinen (kolme pientä tytärtä ja oma yritys)

Harrastukset: arki ja lasten kanssa touhuaminen

Unelma: aloittaa valokuvaus

Lukuhistoria: ”Lapsena luin paljon. Teini- ja opiskeluvuosina lukemisessa oli taukoa ja lasten ollessa ihan pieniä en lukenut juuri ollenkaan.”

Lukutahti: ”Pari kirjaa kuukaudessa. Lukisin ehdottomasti enemmän, jos löytäisin kirjoja, jotka todella tempaavat mukaansa!”

Lukumaku: ” Hyvään tarinaan uppoutuminen antaa minulle hetkeksi mahdollisuuden sukeltaa toisen ihmisen elämään. Luen rentoutuakseni illalla lasten mentyä nukkumaan, enkä halua lukea liian raskasta kirjallisuutta. Nautin arjen tarinoista: sellaisista jotka voisivat olla totta. Vähän vinksahtaneet asetelmat tai henkilöt voivat tuoda tarinaan mukavaa lisämakua. Dekkareita en lue juuri lainkaan, koska inhoan monimutkaista ja tahallista juonittelua. Joku klassikkokin olisi kiva lukea, kun vain tietäisi, mikä niistä sopisi juuri minulle.”

Lukuelämys: ”Pidin kovasti Khaled Hosseinin Leijapojasta ja Ruth L. Ozegin Lihan oppivuodesta. Myös Marina Lewyckan Traktorien lyhyt historia ukrainaksi ja Riikka Pulkkisen Raja ovat olleet hyviä lukukokemuksia.”

Lukuinhokki: ”Olen yrittänyt moneen otteeseen lukea Herbjorg, Wassmon kirjaa Lasi maitoa, kiitos. Kirja on varmasti hyvä, mutta tarina niin kauhea, etten yksinkertaisesti pysty lukemaan sitä loppuun.”

Lukutoiveet: ”Haluaisin lukea jotain samantyyppistä, mistä olen aikaisemmin pitänyt. Olisi kiva löytää jotain ihan uuttakin – vaikkapa joku hyvä dekkari. Koska luen pääasiassa kotimaista kaunokirjallisuutta, haluaisin vinkin hyvästä käännöskirjasta.”

Lukuneuvoja vastaa:

Varma valinta:

Ranskalaisen Veronique Ovaldén kirjasta Mitä tiedän Vera Candidasta (WSOY 2011) nautit takuulla. Kolme sukupolvea ja kolme erilaista naista Karibianmeren kuvitteellisella saarella, joista kukin yrittää löytää oman tiensä miesten hallitsemassa maailmassa. Naisten elämän vastoinkäymisistä ja kauheuksista huolimatta kirjaa lukee hymy huulilla, sillä se on kielellisesti todellinen herkkupala.

Rajatapaus:

Italialaisen Melania G. Mazzuccon Täydellinen päivä (Avain 2008) on dekkarinomainen hyytävän jännittävä tarina nykypäivän Roomasta. Nyt ei kylläkään siemailla punaviiniä tunnelmallisessa trattoriassa Colosseumin iltavalaistuksen loisteessa, vaan kaupunki avautuu lukijalle varattoman mutta rohkean yksinhuoltajaäidin näkökulmasta. Mazzucco on onnistunut rakentamaan juonen niin koukuttavaksi, ettei tätä kirjaa malttaisi millään laskea käsistään. Nenäliinapakettikin voi olla tarpeen varata nojatuolin viereen loppuratkaisun lähestyessä.

Villi kortti:

Ukrainalaisen Andrei Kurkovin teos Kuolema ja pingviini (Otava 2006) on vinksahtanut epätyypillinen dekkari. Työtön kirjailija Viktor saa oudon työtarjouksen: hänen olisi kirjoitettava muistokirjoituksia suureen sanomalehteen ihmisistä, jotka ovat vielä elossa. Rahapulassaan hän hyväksyy tarjouksen ja joutuu omituisen toimeksiannon sekä luonaan asuvan pingviinin myötä mitä kummallisimpiin tilanteisiin ja jopa hengenvaaraan. Kurkovin outo maailma voisi hyvin olla totta ja viimeisellä sivulla lukijaa odottaa yllätys….