Vietin
lapsuuteni kesät Muroleessa samoissa maisemissa kuin taiteilija Ellen Thesleff aikanaan ja osin siitä syystä Thesleff on ollut kultakauden
taiteilijoista aina kaikkein lähinnä sydäntäni.
Tänä
syksynä meitä Ellen Thesleff –faneja hemmotellaan. Syyskuussa ilmestyi
taidehistorioitsija Hanna-Reetta Scherckin teos Minä maalaan kuin jumala (2017
Teos), jota voidaan pitää ensimmäisenä perusteellisena tietokirjana Ellen
Thesleffin taiteesta ja elämästä. Myös Kati Tervo on tarttunut aiheeseen
vastikään ilmestyneessä romaanissaan Iltalauluja (2017 Otava).
Tervo
kertoi syyskuussa Savoy-teatterin Kirja vieköön –tilaisuudessa saaneensa
innoituksen Ellen Thesleffiä kohtaan vanhan sukulaistätinsä ansiosta. Äkkiväärä
täti, joka ei tullut toimeen oikein kenenkään kanssa, halusi käydä vuosittain
Ateneumissa katsomassa Thesleffin teoksia, joiden edessä täti suli, hänestä
tuli kuin toinen ihminen ja Tervon kiinnostus unohdettua naistaiteilijaamme
kohtaan heräsi.
Romaanissa
eletään kesää 1945. Ellen matkustaa Helsingistä Lallukan taiteilijakodista
kesäkuukausiksi Casa Biancan taloon Muroleeseen ja on malttamaton, sillä sota
on ohi ja vihdoin hänellä olisi taas mahdollisuus keskittyä maalaamiseen
suunnitelmallisesti ja keskeytyksettömästi.
Nuori
Taimi on määrätty Ellenin aputytöksi ja tyttöä jännittää suuren taitelijan
tapaaminen: ymmärtäisikö tämä suomea ollenkaan ja osaisiko Taimi toimittaa
kaikki asiat oikein. Jo lapsena Taimi on salaa seurannut Kissasaaresta Casa
Biancan elämää ja lumoutunut siitä.
Iltalaulaja
on viipyilevä ja kaunis tarina maailmaa nähneen Ellenin ja lapsellisen Taimin
kohtaamisesta kesällä 1945. Taimi viehättyy Ellenin epäsovinnaisesta
elämäntyylistä ja alkaa haaveilla siitä, voisiko hänenkin tulevaisuutensa olla
jossain muualla kuin Muroleessa ja säikyn äitinsä varjossa. Tervo on kuvannut
nuoren tytön elämänjanoa ja ensirakkautta taidokkaasti ja koskettavasti.
Myös
taiteilijan sielunmaisemaan Tervo on onnistunut sukeltamaan uskottavasti. Ellen
maalaa vimmatusti ja rauhattomasti. Taidetta on synnyttävä ja tauluja on
saatava kaupaksi, muuten hänelle niin rakas huvila ränsistyy korjauskelvottomaksi.
Lopulta hän vangitsee Taimin sielukkaat kasvot kankaalle.
Kati
Tervo kirjoittaa kauniisti ja kirjassa keskitytään tapahtumia enemmän
tunnelmiin ja tunteisiin. Iltalaulaja lumosi minut ja
jää mieleeni yhtenä vuoden 2017 parhaimmista kirjoista.
Tartu
tähän:
1.
Jos pidät haikeista tunnelmaromaaneista.
2.
Jos olet kiinnostunut taiteesta.
3. Jos nuoren tytön kasvutarina kiinnostaa sinua.
3. Jos nuoren tytön kasvutarina kiinnostaa sinua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti