lauantai 3. lokakuuta 2015

Taina Haahti: Mariaanien hauta

Heli kuvittelee tulevansa onnelliseksi, jos vain löytäisi puolison. Kun hän lyö hynttyyt yhteen Justuksen kanssa, hän ajattelee, että lapsi täydentäisi liiton. Kun lapsi sitten syntyy, siintää Helin mielessä talo, joka viimein toisi onnen. Ja saatuaan talon, design-sohvan, luksuskaakelit ja hallanarat valkopyökintaimet puutarhaansa hän ymmärtää, että onni onkin karannut vain kauemmas.

Lapsiperheen arki uuvuttaa Helin ja Justuksen, eivätkä talonrakennus ja taloushuolet tilannetta yhtään paranna. Apua väsymykseensä perhe ei saa mistään – ystävät kituvat samassa oravanpyörässä ja isovanhemmat ovat henkisesti ja fyysisesti etäällä. Eikä Heli vanhemmiltaan apua pyytäisikään kuin viimeisessä hädässä, sillä siitä ei seuraisi muuta kuin moitetta Helin elämänvalintoja kohtaan.

Heli alkaa haaveilla muista miehistä ja Justus tuntuu hänestä päivä päivältä ällöttävämmältä. Saamattomalta vätykseltä jollaiseksi Heli ei koskaan elämänsä miestä kuvitellut. Synkimpinä hetkinään Heli haaveilee saavansa keuhkokuumeen, sillä vain joku vakava kuolemantauti antaisi hänelle parin viikon levon lastenhoidosta. Ehkä sen jälkeen Justuskin ymmärtäisi Helin arvon.

Taina Haahdin uutuus Mariaanien hauta: romaani paremmasta elämästä ( 2015 Siltala) on tarina naisesta, joka etsii epätoivoisesti onnea ja suorittaa täydellistä elämää. Muiden silmissä se ehkä näyttäytyykin sellaisena – onhan päähenkilöllä kaikki mitä toivoa saattaa. Heli taas kokee, ettei hänellä ole mitään.

Kirjan keskiöön nousee rakkaudettomuuden teema. Rakkaudettomuudessa rimpuileva nuori perheenäiti kaipaa elämäänsä muutosta, mutta takertuu toisaalta  tiukasti taloonsa ja hulppeisiin kulisseihinsa. On niin kovin hienoa asua hienossa talossa hienolla alueella ja saada sitä kautta edes jonkinlaista arvostusta arvottomalta ja tyhjältä tuntuvaan elämäänsä. 

Haahti ei tarjoa ratkaisuja Helin elämäään eikä Heliin samaistuvalle lukijalle, mutta paljon ajateltavaa hän antaa niille, jotka samanlaisessa elämäntilanteessa kärvistelevät.

Huom! Ainakin kaikkien Tuusulan Halkivahassa asuvien kannattaa Haahdin kirjaan tarttua, sillä  Halkivahan kulmat on kuvailtu hyvin tarkasti.

Tartu tähän:

1. Jos elät elämän ruuhkavuosia.
2. Jos etsit elämääsi uutta suuntaa.
3. Jos pidät realistisesta arjen kuvauksesta.

3 kommenttia:

  1. Hmmm... Olen itse miettinyt välillä tätä teemaa sillä en ymmärrä miksi perheelliset, rahallisesti hyvin toimeentulevat, hienossa talossa asuvat ovat usein onnettomia...

    VastaaPoista
  2. Onnellisuus ei ole kiinni elintasosta eikä rahasta. Joskus tuntuu siltä, että mitä paremmin ihmisellä ovat asiat, sitä näköalattomammaksi tulee. Omassa elämässäni löydän onnellisuuden aiheita pienistä asioista, siitä että aamulla herää terveenä, perhe on koossa.

    Haahdin kirja on juuri luettavana, se on herättänyt monenlaisia tuntemuksia. Osa Helin tuntemuksista on tuttuja, omakohtaisesti koettuja aikana, kun lapset olivat pieniä.

    VastaaPoista
  3. Haahdin teemat mietityttävät varmasti monia ja hyvä että hän aiheesta kirjoittaa. Asia tuntuu minunkin kokemukseni mukaan olevan juuri niin kuin Katriina totesit: täydellisissä taloissa asuu usein varsin onnettomia ihmisiä. Välillä ihmetyttää, emmekö me koskaan opi sitä, että onni ei tule tavarasta ja mammonasta, vaan jostain ihan muista asioista...

    VastaaPoista