Lukuneuvojana kirjailija Kirsti Manninen

Kuva: Otava / Jouni Harala

Kirsti Manninen on julkaissut sekä omalla nimellään että kirjailijapersoonansa Enni Mustosen nimellä valtavan määrän lasten- ja nuortenkirjallisuutta, näytelmiä, historiallisia romaaneja, dekkareita, viihdekirjoja ja melkein kaikkea siltä väliltä. Televisionkatsojille hän on tullut tutuksi muun muassa Kotikadun ja Kätevän emännän käsikirjoittajana.

Tällä hetkellä Manninen työstää nuoresta Ida Erikssonista kertovaa historiallista kirjasarjaa Syrjästäkatsojan tarinoita. Sarjan ensimmäisessä osassa Ida paimensi karjaa Topeliusten luona (Paimentyttö 2013) ja toisessa osassa lapsia Sibeliusten kotona (Lapsenpiika 2014). Sarja avaa lukijalle oven Suomen suurten kulttuuripersoonien koteihin ja näyttää millaista arkea perheissä elettiin. Lukuneuvojakaan tuskin malttaa odottaa kolmatta osaa, jossa Ida pääsee tutustumaan itsensä Albert Edelfeltin ateljeehen.

(Lukuneuvojan arvioon Paimentytöstä ja Lapsenpiiasta pääset tutustumaan täältä.)

Kirsti Manninen kertoo olleensa varsinainen himolukija lapsesta saakka ja hän lukee edelleen paljon - vaatiihan historiallisten romaanien kirjoittaminen jo itsessään valtavan määrän lukemista taustalleen. Mannista harmittaa, kun ei ehdi kirjoitustöidensä kiihkeimmissä vaiheissa juurikaan lukea huvikseen ja iloitsee, jos siitä huolimatta onnistuu hotkaisemaan jonkun ohuen pikkukirjan.

Kirsti Manninen suosittelee:

1. Samuli Paulaharju: Härmän aukeilta (1932)

Samuli Paulaharjun Härmän aukeilta on suuri tietokirjarakkauteni. Paulaharjun teos on vahva ja runollinen kansatieteellinen kuvaus, johon tutustuin ensimmäisen kerran jo kahdeksanvuotiaana. Yhtä kiihkeästi olen kymmeniä kertoja lukenut myös Paulaharjun kotipitäjästään Kurikasta kirjoittaman Rintakyliä ja larwamaita: Kurikan vanhaa elämää (1943) sekä Wanhan Raahen (1925), asuinhan itsekin alle kouluikäisenä pari vuotta Raahessa.

Mikä hauskinta, jos lukuelämyksissänne on Paulaharjun kokoinen aukko, voitte käydä lukemassa nämä kirjat vaikka heti osoitteessa: https://www.doria.fi/handle/10024/59674

2. Riitta Konttinen: Onnellista asua maalla: Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (2013)

Yksi kiehtovimmista uusista tietokirjoista on tämä Riitta Konttisen teos Tuusulanjärven taiteilijaelämästä. Konttinen kertoo selväjärkisesti, yksityiskohtaisesti ja uusia näkökulmia avaten kuuluisten taiteilijakotien todellisesta elämästä ja sopii mainiosti juuri nyt, kun vietetään Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen syntymän 150-vuotisjuhlaa.

Huom! Lukuneuvoja on samaa mieltä. Voit käydä lukemassa Konttisen teoksesta lisää täältä.

3. Lillemor Jordas: Saaristonväkeä ja huvilaneitejä – Skäribor och villafrökarna (2014)

Silloin kun omat kirjoitustyöt vievät suurimman osan aikaani, pöydille ja hyllyille kertyy paljon kirjoja, joita toivon pääseväni lukemaan “sitten joskus”. Yhden joululahjakirjan ahmaisin sentään saman tien, kun sen käteeni sain. Porvoon museon tutkija Lillemor Jordasin mainio pikkuinen teos kertoo havainnollisin kuvaesimerkein Albert Edelfeltin taideteosten malleina toimineista ihmisistä. Kaksikielisenä kirja ylittää myös kielirajat.

Hyviä lukuelämyksiä!