sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Ferdinand von Schirach: Collinin tapaus


Fabrizio Collini, 67-vuotias työkaluntekijä, nousee hissillä luksushotellin viidenteen kerrokseen, koputtaa erään huoneen ovelle ja astuu sisään. Puoli tuntia myöhemmin hän poistuu huoneesta ja laskeutuu hissillä alas. Hän pyytää vastaanoton nuorta naista soittamaan poliisin huoneeseen 400, käy ontuen istumaan aulan sohvalle ja katsoo kuinka hänen kenkänsä ovat jättäneet kirkkaanpunaisen verivanan hotellin vaalealle marmorilattialle.

Nuori vastavalmistunut asianajaja Caspar Leinen saa jutun hoitaakseen. Syyllisestä ei ole epäilystäkään, sillä Fabrizio Collini tunnustaa kaiken. Syytä tekoonsa syytetty ei sen sijaan suostu paljastamaan. Kun Leinen sitten onnistuu pienen pientä johtolankaa seuraamalla selvittämään, miksi kunniallinen työmies on yhtäkkiä päättänyt tappaa, kääntyy tilanne aivan toiseksi. Uhrista tuleekin syytetty ja syytetystä uhri ja myös Leinen ymmärtää, mistä hänen työssään on oikeasti kyse:

”Vuosikausia hän oli kuunnellut professoreitaan, päntännyt lakeja ja opetellut tulkitsemaan niitä, hän oli yrittänyt ymmärtää rikosoikeutta – mutta vasta nyt, vasta hänen oman asiaesityksensä yhteydessä hän käsitti, että todellisuudessa kyse olikin jostain aivan muusta: kärsivästä ihmisestä.”

Ferdinand von Schirachin Collinin tapaus (Atena 2013) on eleetön ja tiivis tarina menneisyyden traumasta, joka ei jätä rauhaan. Se on koskettava oikeussaliromaani, jossa ei ole mitään ylimääräistä. Kirjan keskiössä on yhden ihmisen elämänmittainen kärsimys ja se jos mikä riittää hyväksi tarinaksi. Aina siihen ei tarvita 500 sivua – joskus vähemmän on enemmän. Niin kuin tässä Collinin tapauksessa.

Tartu tähän:

1. Jos pidät murhamysteereistä, mutta olet kyllästynyt poliisivetoisiin jännityskirjoihin.
2. Jos haluat lukea koskettavan ja surumielisen tarinan.
3. Jos pidät uskottavista jännitysromaaneista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti