Lukuneuvojana kirjailija Lauri Viita

”Rohkeutta ei ole pitää aina silmiä auki. Rohkeutta on uskaltaa sulkea ne joskus.”

- Lauri Viita -

Kirjailija Lauri Viita (1916 - 1965) ei ollut mikään mieto keskitien kulkija. Hän oli mies, jota joko ihailtiin tai vihattiin. Hän osasi miellyttää ja ärsyttää ja sai lähipiirinsä käyttäytymisellään usein raivon valtaan. Voimanero, joka ei tuntenut kompromisseja, kuvaili miestään Aila Meriluoto.

Nerouden taustalla oli sairaus. Elinaikanaan Viita diagnosoitiin skitsofreenikoksi, mutta myöhempi tutkimus on osoittanut, että hän kärsi todennäköisemmin maanis-depressiivisyydestä eli nykykielisesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Viidan aikalaisten hurjia kuvauksia lukiessa tulee väistämättä mieleen tänä vuonna ilmestynyt mielen sairauksien tärkeä puolustuspuhe: Päivi Storgårdin Keinulaudalla (2013 Schildts & Söderströms). On hämmästyttävää huomata, miten vähän mikään on muuttunut kuudessakymmenessä vuodessa.

Viita kirjoitti Tampereen Pispalan maailmankartalle pääteoksessaan Moreeni (1950 WSOY), jota työsti sinnikkäästi lähes vuosikymmenen ajan. Ensimmäiseen versioonsa hän tosin oli niin tyytymätön, että poltti koko roskan ja aloitti alusta. Ennen Moreenia Viita oli ihastuttanut lukijoita runokokoelmassaan Betonimylläri (1947 WSOY).

Lauri Viidalla oli tapana lukea kaunokirjallisuutta ääneen kirjailijapuoliso Aila Meriluodon kanssa. He lueskelivat toisilleen vuorotellen muun muassa Joel Lehtosen Putkinotkoa ja Aleksis Kiven Seitsemää veljestä. Toisinaan Viita uppoutui saman teoksen syövereihin pitkiksi ajoiksi ja antoi ajatustensa pyöriä villisti samaa rataa yhä uudestaan ja uudestaan.

Mistä teoksista Lauri Viita ammensi aineksia omiin kirjoihinsa? Mitä teoksia hän omalta ajaltaan suosittelisi nykylukijalle? Aila Meriluodon ja Yrjö Varpion kirjoittamien  kirjojen perusteella ainakin näitä: 

Lauri Viita suosittelee:

1. F. M. Dostojevski: Idiootti

”Maailman paras romaani.” (alkuperäinen sitaatti)

2. Rafael Karsten: Inkavaltio ja sen kulttuuri (1946 Tammi)

”Tätä inspiroivaa teosta luin paljon ns. näytelmäkaudellani. Moni ei taida tietääkään, että minulla oli monenlaisia näytelmäideoitakin kehiteltyinä. Moreenin kirjoittaminen vei sittemmin kaiken aikani ja näytelmien rustaaminen jäi.”

2. I.K Inha: Maantiede ja löytöretket I-IV (1912-1926 WSOY)

”Löysin vaimoni isän kirjahyllystä tämän kiehtovan kirjasarjan, jonka luin heti kannesta kanteen. Jotkut tutkijat sanovat, että ainakin teoksessani Kukunor näkyy selvästi näiden kirjojen vaikutus.”

3. Kaarlo Marjanen: Nuolia sumusta (1946 WSOY)

”Näihin hienoihin aforismeihin palaan aina uudestaan.”

4. Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit (1945 Tammi)

"Sodan jälkeen tämä teos nousi lempikirjojeni joukkoon. Siinä ovat ihailemani luonto ja luonnonvoimat niin keskeisessä osassa. Myöhemmät tutkijat näkevät tässä selviä yhtymäkohtia esimerkiksi Moreenissa käyttämääni luonnonsymboliikkaan."

5. Soren Kierkegaard: Kuolemansairaus

”Kun mieleni oli jo järkkynyt ja minua hoidettiin Lapinlahden sairaalassa Helsingissä, tutustuin tähän filosofiseen teokseen. Toisteleva ja jankkaava tyyli sopi hyvin sen hetken mielentilaani ja luin siitä otteita kovaan ääneen myös sairaalassa vieraileville ystävilleni.”

Lähteet: Aila Meriluoto: Lauri Viita: legenda jo eläessään (1974 WSOY) ja Yrjö Varpio: Lauri Viita: kirjailija ja hänen maailmansa (1973 WSOY)

Huom! Sitaatit muokattu lähdeteosten perusteella. Alkuperäiset sitaatit mainittu erikseen.

Hyviä lukuhetkiä!