Humoristiset jännärit ovat harvassa. Yksi sellainen on Antti Tuomaisen Mies joka kuoli (2016
Like). Se kutkuttaa nauruhermoja enemmän kuin nostattaa jännityksestä tukkaa
pystyyn. Ja hyvä niin!
Sieniyrittäjä
Jaakko Kaunismaa kuolee kohta. Joku on ujuttanut salakavalasti myrkkyä hänen
elimistöönsä jo pitemmän aikaa. Mutta kuka?
Onko
syypää vaimo Taina, joka osoittautuu heti kirjan alussa petolliseksi
pettäjäksi?
Vai
onko syyllinen sienifirman nuori ja lihaksikas autonkuljettaja Petri, jonka
kanssa Tainalla on villi suhde?
Hankintapäällikkö
Raimon kanssa Jaakko on riidellyt usein. Yrittääkö Raimo raivata Jaakon
tieltään?
Tai
ehkä myrkyttäjiksi osoittautuvatkin kilpailevan sienifirman epäilyttävät
omistajat, joista yhden huhutaan tappaneen jopa oman äitinsä ja vain siksi,
että äiti paistoi silakoita ja poika hermostui kärystä? Tuon rinnalla Jaakon
tappaminen olisi pientä.
Ennen
kuin myrkky lamaannuttaa Jaakon sisäelimet, hänen on saatava selville, kuka
haluaa päättää hänen päivänsä ja miksi?
Antti
Tuomaisesta on kehittynyt vuosien varrella varsin omaperäinen jännityskirjailija.
Mies joka kuoli on tyystin erilainen kuin hänen edellinen romaaninsa Kaivos
(2015), joka oli tyyliltään lähempänä perusdekkaria. Sitä edellinen Synkkä niin
kuin sydämeni (2013) taas oli ennen kaikkea viiltävän kaunis tarina äitiään
kaipaavasta pojasta, jossa jännitysjuoni oli vain pienenä sivupolkuna. Ja sitä
edellinen, Parantaja (2010), taas oli raju dystopia tuhoutuneesta tulevaisuuden
Helsingistä. Yhdenkään kirjan perusteella ei ole voinut aavistaa, millaisen
teoksen Tuomainen keksii kirjoittaa seuraavaksi.
Tässä
uusimmassaan Tuomainen näyttää, että hänestä on myös humoristiksi. En muista
lukeneeni jännityskirjaa, jonka parissa olisin naurahdellut näin paljon.
Hihitystä saivat aikaan ennen kaikkea Tuomaisen käyttämät tarkkanäköiset ja
tuoreet ilmaukset ja olihan juonikin epäuskottavuudessaan hivenen huvittava.
Tuomainen
kuvailee muun muassa Jaakon työtoveria Ollia näin: Hän näyttää siltä miltä George Clooney näyttäisi, mikäli olisi syntynyt
Haminassa, syönyt runsaasti hiilihydraatteja ja työskentelisi sienten parissa.
Tai
toisen työtoverin kenkiä näin: Sannin
jalka on kuin pienen eläimen: kengät niin kapeita ja lyhyitä, että niihin
mahtuu minun näkökulmastani vain tassu.
Mies
joka kuoli on nopealukuinen ja nautinnollinen lukuelämys niille, jotka pitävät
nasevasta kielestä ja jotka eivät niinkään kaipaa jännäriltä jännitystä vaan
leppoisaa viihdytystä.
Mitäköhän Tuomainen seuraavaksi kirjoittaa?
Tartu
tähän:
1.
Jos olet kyllästynyt synkkiin ja yhteiskunnallisiin jännäreihin.
2.
Jos haluat viihtyä!
3.
Jos epäuskottavat juonenkäänteet eivät häiritse sinua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti