Gretchen Rubin: Onnellisuusprojekti

Reilu kolmekymppinen Gretchen Rubin istuu bussissa ja miettii elämäänsä. Miksi olen alinomaa väsynyt, epävarma ja innoton? Miksi en tyydy mihinkään, vaikka minulla on jo kaikkea? Miksi elämäni tuntuu vain lipuvan ohi? Olenko onnellinen? Mikä tekee minut onnelliseksi? Tässäkö tämä on – elämä?

Rubin päättää tehdä jotain tyytymättömyydelleen ja alakulolleen ja aloittaa onnellisuusprojektin. Hän aikoo yksinkertaisesti tulla onnellisemmaksi seuraavan vuoden aikana. Jotta projektin voisi polkaista käyntiin, hän perehtyy aluksi kaikenlaisiin kirjoihin ja sitaatteihin onnellisuudesta ja kyselee myös monilta ystäviltään, mitä onni heidän mielestään on. Vastausten perusteella hän laatii itselleen kahdentoista käskyn listan, joihin onni kiteytyy. Näitä kahtatoista käskyä hän sitten testailee ja kokeilee käytännössä kuukauden kerrallaan.

Onnellisuusprojekti (eli miksi käytin vuoden elämästäni siivoten kaappeja, laulaen aamuisin, riidellen oikein, lukien Aristotelesta ja muutenkin pitäen enemmän hauskaa) (Nemo 2013) on vetävästi ja humoristisesti kirjoitettu kirja erään ruuhkavuosiaan elävän naisen elämänmuutoksesta. Se onnistuu olemaan samalla kertaa kepeä ja vakava ja tarinaa lukee kuin juonivetoista romaania. 

Rubinin projektia seuratessaan lukija pääsee puntaroimaan hauskalla tavalla omaa elämäänsä ja onnellisuuttaan ja kirjoittaja antaa paljon käytännön neuvoja siihen, miten elämästä saa siivottua pois kaiken turhan, stressaavan ja ylimääräisen moskan ja toisaalta miten siihen saa lisää voimaannuttavia ja iloa antavia asioita. Gretchen Rubinista tuli vuoden kokeilun jälkeen virkeämpi, rennompi ja onnellisempi. Innostuinpa minäkin tarttumaan muutamaan neuvoon ja lähtemään Rubinin viitoittamalle tielle kohti (vieläkin) onnellisempaa elämää. Kehotan kaikkia teitä tekemään samoin!

Tartu tähän:

1. Jos elämästäsi on puhti poissa ja tiedät, että jotain täytyy tehdä.

2. Jos haluat tulla vieläkin onnellisemmaksi.

3. Jos haluat lukea hauskan ja viihdyttävän tarinan naisesta, joka löysi itsensä ja onnen.

Huom! Tiesittekö muuten, että tämäntyyppinen kirjallisuus, jossa kirjoittaja kokeilee jotain vuoden tai kahden ajan on jo ihan oma kirjallisuudenlajinsa? Suomeksi sitä kutsutaan tietenkin tempauskirjallisuudeksi. Aiemmin täälläkin esitelty A. J. Jacobsin hulvaton Kunnon mies: kuinka tavoittelin täydellistä terveyttä edustaa myös tempauskirjallisuutta.