perjantai 9. toukokuuta 2014

Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori


Meksikon Guerreron vuoristoalueella jokainen äiti on kaivanut tyttärelleen maahan kuopan. Pienen kaninkolon, johon tyttö pikaisesti puikahtaa, jos lähistöltä alkaa kuulua maasturien ääntä. Elämä on jatkuvaa varuillaan oloa. Koko ajan on kuulosteltava, tulevatko ne. Ja aina toisinaan ne tulevat.

Joskus tyttö ei ehdi piilopaikkaansa ja silloin hänet viedään. Kukaan siepatuista ei ole koskaan palannut. Paitsi Paula, joka palasi vuoden jälkeen ja juo nyt tuttipullosta maitoa ja tuijottelee apaattisena kaukaisuuteen. Paula oli kylän kaunein tyttö ja kaikki tiesivät, että jonain päivänä maasturit tulevat hakemaan häntä.

Jo pienestä pitäen tytöt naamioidaan pojiksi ja teini-ikäisinä, kun hämäys ei enää ole mahdollista, heistä yritetään tehdä mahdollisimman rumia. Hampaat mustataan ja vaatteet pidetään sotkuisina. Kauhein kohtalo on syntyä kauniiksi tytöksi. Silloin tietää, että koko elämä tulee olemaan piileskelyä ja pakoilua.

Jennifer Clementin romaani Varastettujen rukousten vuori (2014 Like, suom. Terhi Kuusisto) kertoo tarinan teini-ikäisestä Ladydistä ja hänen kolmesta ystävästään miesten hylkäämässä kylässä Meksikon vuoristoseudulla. Clementin karmiva tarina nappaa lukijan mukaansa ensimmäiseltä sivulta saakka ja henkeään pidätellen lukija saa seurata, kuinka tyttöjen lopulta käy.

Kirja perustuu tosiasioihin. Meksikossa siepataan vuosittain 600 000 – 800 000 tyttöä ja heidät myydään eteenpäin yhä uudelleen ja uudelleen. Mitä kauniimpi tyttö, sitä paremman hinnan hänestä saa. Kaupungeissa tytöt piileskelevät kellareissa, markettien takahuoneissa tai luostarien muurien sisäpuolella. Maaseudulla he pakenevat maahan kaivettuihin koloihin. Clementin tarinan kehys tuntuu kammottavuudessaan aivan uskomattomalta. Voiko tämä olla totta?

Tällaisesta aiheesta saisi helposti kirjoitettua sysimustan ahdistavan tarinan. Clement kirjoittaa kuitenkin rankasta aiheesta kevyen oloisesti, eikä mässäile kauheuksilla. Välillä Ladydin äidin elämänhallinnan ohjeistukselle voi naurahdella helpottuneena ja huumori keventää muuten niin karua tarinaa. Onneksi.

Tartu tähän:

1. Jos haluat lukea mukaansa tempaavan tarinan.
2. Jos tositapahtumat kiinnostavat sinua.
3. Jos et halua sulkea silmiäsi maailman epäkohdilta.

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa rajulta mutta kiinnostavalta, varsinkaan kun ei mässäillä eikä liiaksi ahdistetakaan. Lukulistalle siis, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista