Julie Kibler: Matkalla kotiin

Julie Kiblerin Matkalla kotiin (Gummerus 2013) tarttuu samaan teemaan kuin muutaman vuoden takainen Kathryn Stockettin hittiromaani Piiat. Se kertoo 1930- ja 1940-lukujen Yhdysvalloista – ajasta, jolloin mustien ja valkoisten elämä oli tiukasti erotettu toisistaan ja sääntöjen rikkojia odottivat ankarat rangaistukset. Mustien sorto kun ei suinkaan loppunut orjuuden lakkauttamiseen 1865, vaan sitä pidettiin yllä systemaattisesti vielä sata vuotta.

Kibler kuljettaa tarinaansa kahdessa linjassa. Toisaalta hän kertoo tarinaa kahden naisen, yhdeksänkymppisen valkoihoisen Isabellen ja nuoren mustaihoisen Dorrien, yhteisestä matkasta hautajaisiin läpi Amerikan. Matkan aikana Isabelle kertoo Dorrielle tarinaa menneisyydestään ja siitä, mitä seurasi, kun hän kuusitoistavuotiaana rakastui mustaihoiseen nuoreen mieheen. Ei pelkkää hyvää - sen lukija aavistaa jo alusta saakka.

Kiblerin kirja kuuluu selvästi romanttisen viihdekirjallisuuden genreen. Siinä sydämet pamppailevat kiihkeästi, väräjävät katseet kohtaavat ja tuska raastaa sielua. Tarina etenee sujuvasti eteenpäin jokseenkin ennalta arvattavasti, mutta loppuratkaisu pääsee jopa hieman yllättämään. Matkalla kotiin on oikein hyvä kirja romanttisen viihteen ystäville – ja heitä on paljon.

Tartu tähän:

1. Jos haluat lukea kielletystä rakkaudesta ja suurista tunteista.

2. Jos haluat nollata pääsi pitkän työpäivän jälkeen.

3. Jos pidit Kathryn Stockettin Piiat-kirjasta.

Kirja on pyydetty ja saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tekstin sisältöön.