keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Mikko Porvali: Rautasormus ja muita rakkaustarinoita sotavuosilta


Mikko Porvalin Rautasormus ja muita rakkaustarinoita sotavuosilta (Atena 2013) avaa lukijalle sotavuodet yksilöiden kokemusten kautta. Se kertoo äidistä, joka hautasi poikansa. Se kertoo miehestä, joka omaa henkeään uhmaten pelasti kuolemaisillaan olevan toverinsa. Se kertoo rakastavaisista, jotka saivat toisensa ja rakastavaisista, jotka sota erotti. Se kertoo pyyteettömästä ystävyydestä ja kiitollisuudesta, joka jatkuu läpi elämän. Ja ennen kaikkea se kertoo siitä, että ihmisten ilot, surut, pelot ja toiveet ovat kaikilla aivan samat taustasta riippumatta.

Mikko Porvali on koonnut kirjaansa sodan kokeneiden ihmisten tositarinoita ja kokemuksia. Nämä ihmiset hän on löytänyt omasta lähipiiristään tai tuttaviensa kautta ja vaikka hän mainitsee myös oman yhteytensä kuhunkin tarinankertojaan, hän malttaa pysyä itse etäällä. Koskettavat sotakokemukset pysyvät sen ansiosta ansaitusti kirjan keskiössä.

Minä pidän sotakirjoista, joissa sota avautuu lukijalle yksilön kokemusten kautta. Siten sota tulee lähemmäksi, ymmärrettävämmäksi ja samalla myös kauhistuttavammaksi. Kun lukee tarinaa äidistä, joka itkee vielä yhdeksänkymmenen vuoden iässä rintamalle kadonnutta poikaansa, ymmärtää, ettei sodassa ole voittajia, vaan pelkkiä häviäjiä.

Mikko Porvalin Rautasormus on kirja, jonka toivoisi osuvan myös mahdollisimman monen nuoren käteen. Koska tarinat ovat lyhyitä, ne toimivat erinomaisesti keskustelun ja oppimisen pohjana historian, äidinkielen tai vaikkapa psykologian oppitunneilla. Tarinat sopivat hyvin myös vanhustyöhön ja menneiden muistelun tueksi. Koska tarinat ovat hyvin koskettavia, ne saattavat herättää sodan kokeneissa muistisairaissa voimakkaitakin tunnereaktioita.

Mikko Porvalin Rautasormus ja muita rakkaustarinoita sotavuosilta on tärkeä pieni kirja. Maailma olisi parempi paikka elää, jos tällaisia kirjoja kirjoitettaisiin ja luettaisiin enemmän.

Tartu tähän:

1. Jos pidät koskettavista tositarinoista.
2. Jos olet kiinnostunut historiasta, mutta sinulla ei ole aikaa paksulle tiiliskivelle.
3. Jos inhoat epärealistista hömppää.


Kirja on pyydetty ja saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tekstini sisältöön.

4 kommenttia:

  1. Luin kirjan nyt hiljattain, mielenkiintoisia tarinoita erilaisista kohtaloista sotavuosilta ja tottahan mieleeni tulivat omat vanhempani, jotka olivat sota-aikana olleet monessa mukana. Hyvää oli mielestäni myös se, että kirjailija oli kirjoittanut jokaisen tarinan jälkeen siitä, miten oli aiheensa saanut. Lisäksi kirja tuntui pienen kokonsa vuoksi mukavalta kädessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että pidit kirjasta! Pidin siitä samoista syistä kuin sinäkin ja varsinkin kirjoittajan lyhyet tarinat siitä, kuinka hän on sotatarinansa ja haastateltavansa löytänyt oli mielenkiintoista luettavaa ja antoi kirjalle vieläkin autenttisemman tunnelman. Hyvä kun mainitsit muuten myös kirjan pienen, käteen sopivan koon.

      Poista
  2. Jos pidit Rautasormuksesta, pidät varmaan myös Minna Kilkin kokoelmasta karjalaisten naisten ja miesten elämäkertoja: Se minkä jaksat kantaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistäsi! Laitan ehdottomasti lukulistalleni.

      Poista