Reidar
Palmgren on taas kirjoittanut mahtavan romaanin, jonka parissa muutama ilta
kului rattoisasti.
Kirpputori (2016 Otava) esittelee lukijalle harvinaisen
ärsyttävän päähenkilön, jonka vastoinkäymisille ei voi muuta kuin nauraa
hörähdellä ja olla samanaikaisesti iloinen siitä, ettei omassa lähipiirissä ole
yhtään kimmo saarista.
Kimmo
Saarinen kuuluu siihen ihmisryhmään, joka syyttää epäonnestaan aina muita. Hän
ajattelee tosissaan, että muiden ihmisten ymmärtämättömyys, typeryys tai
itsekkyys on syynä siihen, ettei hän ole edennyt urallaan tai ihmissuhteissaan
haluamallaan tavalla.
Kimmossa
itsessään ei ole mitään vikaa. Hän on loistava aviopuoliso (=vastuuntunnoton
pettäjä), täydellinen ystävä (=härski hyväksikäyttäjä), äärimmäisen lahjakas
muusikko (=keskinkertaista huonompi) sekä ahkera ja aikaansaava (= täysi vätys).
Kimmo
on yli-itsetunnolla varustettu ajelehtija ja uhriutuja. Hän ei ota vastuuta
mistään, vaan liukenee paikalta heti, kun tärkeitä ratkaisuja pitäisi tehdä.
Hän ei suostu kompromisseihin, vaan jäkittää oman mielipiteensä kanssa niin
kauan, että muut kyllästyvät. Hän tekee itsestään marttyyrin heti, jos joku
erehtyy häntä neuvomaan tai hänen elämäntyyliään arvostelemaan. Kimmo on
raivostuttava yhteiskunnan ja muiden siivellä elävä luumu, joka marisee ja
ruikuttaa niin, että joka toisella sivulla häntä tekisi mieli ravistella.
Palmgren
piikittelee Kimmonsa kautta myös sitä osaa taiteentekijöistä, jotka ovat
typeryyteen saakka Taiteilijoita. Kimmo ei ole musiikkiopistossa ääntään
pilannut sätkynukke, vaan autenttinen edelläkävijä, jonka aika ei vielä ole
tullut. Kimmo ei halua menestystä, jos se vaatii myönnytyksiä. Kimmo jankuttaa taiteen
pyhyydestä, vaikka oikeasti hän on pelkästään lahjaton ja saamaton. Hänen
taituruutensa vältellä vastuuta on jo taidetta sinänsä.
Reidar
Palmgrenin henkilöhahmot ovat aina jollain tavalla vähän vinksahtaneita ja
Kirpputorin Kimmo on niistä kaikkein hauskimipia. Edelliseen Sudenmarjaan verrattuna Kirpputori on paljon kepeämpi ja humoristisempi ja
tyyliltään vieläkin napakampi. Palmgrenin tuoreet kielikuvat ovat herkkua ja
hänen hiottua tekstiään on kaiken kaikkiaan ilo lukea.
Kovin
monen kirjan kanssa en ole viime aikoina nauranut, mutta Kirpputori oli hauska!
Tartu
tähän:
1.
Jos haluat nauraa.
2.
Jos nelikymppisen työnvieroksujan tarina kiinnostaa sinua.
3.
Jos pidät helppolukuisista ja sujuvista kirjoista.
Palmgrenin kirjoista on tullut luettua lähes kaikki. Tämä täytyy ottaa lukuun, juuri tällaista lukemista kaipaa aika-ajoin.
Hei,
PoistaTämä oli minusta Palmgrenin paras! Ota ihmeessä lukulistallesi :)
Kiitos palautteesta. Otan kiitokset nöyränä vastaan, ja hymyilen sisimmässäni.
VastaaPoistaHei,
PoistaWau! Kiitos Sinulle loistavasta kirjasta :)
Hauska arvio, kiitos tästä! Itse lähden Kimmo-analyysissani aivan eri radalle, koska itsekin olen nelikymppinen työnvieroksuja.
VastaaPoistaKiitos lukuvinkistä! Kuulostaa kuin Kimmossa olisi aika tavalla narsismia mukana. Itse pääsin räpisteltyä narsistisesta ihmissuhteesta. Oli rankkaa elää juuri tuollaisen ihmisen kanssa, josta kirja vaikuttaa kertovan.
VastaaPoista