Ian McEwan: Sementtipuutarha

Lainaisitko kirjastosta tämän näköisen kirjan? Kyllä kannattaisi, sillä näiden vaatimattomien kansien väliin kätkeytyy piinaava tarina perheestä, jossa kaikki ei ole kohdallaan. Brittiläisen Ian McEwanin mittava ura alkoi tästä Sementtipuutarha-teoksesta jo vuonna 1978, eikä voi kuin todeta, että vielä yli kolmekymmentä vuotta ilmestymisensä jälkeen tarina kolahtaa ja lujaa.

Sementtipuutarha kertoo neljästä lapsesta, jotka jäävät huolehtimaan itsestään, kun ensin menehtyy perheen isä ja vähän sen jälkeen sairaalloinen äiti. Vanhin lapsista ottaa perheen äidin roolin ja uppoutuu rooliinsa epäilyttävän syvälle. Toiseksi vanhin lapsi, jonka näkökulmasta tarina myös kerrotaan, on luotaantyöntävän tunnekylmä ja kyyninen teinipoika. Yksi lapsista uppoutuu kirjojen maailmaan ja pikkuinen viisivuotias on henkisesti aivan sekaisin. Perheessä on kaikki ollut vinksallaan jo vanhempien eläessä ja vinksahdus vain syvenee, kun lapset jäävät keskenään.

Ian Mc Ewan on mestari luomaan psykologista jännitettä ja tässä esikoisteoksessa se on viritetty äärimmilleen. Tarinan tunnelma on alusta saakka hyvin painostava ja mitä pitemmälle edetään, sen ahdistavammaksi se käy. Lukija näkee koko ajan sen kieroutuneen kuvion, jota lapset toteuttavat ja jota he eivät itse tunnista. Heille kaikki epänormaali näyttäytyy täysin normaalina. Nämä lapset ovat täysin hukassa, eikä lukija voi kuin katsoa voimattomana vierestä. Sementtipuutarhan painostava tunnelma jää mieleen pitkäksi aikaa.

Tartu tähän:

1. Jos haluat tutustua mestarilliseen esikoisteokseen, joka kestää aikaa.

2. Jos pidät psykologisesta jännityksestä.

3. Jos haluat lukea laatukirjallisuutta, mutta sinulla ei ole juuri nyt aikaa paksulle kirjalle.

Huom! Onneksi vuonna 2009 kirjasta otettiin kansikuvaltaan huomattavasti houkuttelevampi uusi painos (Otava).