Antti Heikkinen: Risainen elämä: Juice Leskinen 1950-2006

”Kuka hyvänsä laittaa elämänsä risaiseksi, niin varautukoon siihen, että elämästä tulee risainen. Se on ehdoin tahdoin tehtyä, eikä pidä surkutella sitä lopputulosta, koska se on sitä mitä tilattiin.” 

– Juice Leskinen -

Antti Heikkisen elämäkerta Juice Leskisestä on mahtava. Se on ehkäpä paras elämäkerrallinen kirja, jonka olen koskaan lukenut. Siitä huolimatta etten tamperelaistaustastani huolimatta ole ollut mikään hirmuinen Juice-fani. Nyt olen. Ja Heikkis-fani minusta tuli myös kertaheitolla.

Heikkisen kirjoittama elämäkerta poikkeaa monella tapaa tyypillisestä elämäkertakirjoittamisesta. Yleensä elämäkertojen kirjoittajat käsittelevät kohdettaan hieman etäisesti  ja joskus jopa silkkihansikkain. Heidän jäljiltään kohteen julkinen elämä tulee kyllä tarkasti raportoitua, mutta yksityinen henkilö jää osittain suljetun kotioven taakse. Kohteensa epäonnistumisiin ja törttöilyihin elämäkerroissa viitataan lyhyesti ”haastavana elämänvaiheena” tai niissä jätetään ikävät asiat käsittelemättä kokonaan. Eikä tyypillisissä elämäkerroissa taatusti siteerata henkilöitä, joiden mielestä kohde oli toisinaan vittumainen mulkku.

Antti Heikkinen kunnioittaa Juicea, elämäkertansa kohdetta, kertomalla tästä kaiken. Kaunistelematta ja kiertelemättä. Juuri sellaisena kuin Juice oli. Ja sellaista elämäkertaa on eriyisen kiehtovaa lukea. Risaista elämää (2014 Siltala) lukee kuin parasta romaania.

Heikkisen lähtökohta kirjoittamiseen on toki erilainen kuin monella muulla elämäkerturilla. Ensinnäkin Juice kuoli vuonna 2006, eikä voi enää haudan takaa ottaa kantaa Heikkisen hengentuotteseen. Toiseksi Juice itse oli harvinaisen suorapuheinen mies. Hän ei kumarrellut lauluissaan tai lausunnoissaan ketään, eikä koskaan piilotellut ongelmiaan. Tuntuisi omituiselta, jos tällaisesta henkilöstä kirjoitettaisiin lipevän hymistelevä kirja.

Heikkinen laittaa kirjassa myös itsensä likoon. Hän tunnustaa esipuheessaan kirjoittavansa suuresta idolistaan: henkilöstä, jonka sanoitukset räjäyttivät tajunnan ja jonka biisit hän osaa ulkoa. Vain tosifani jaksaa perehtyä jonkun toisen ihmisen elämään näin perusteellisesti. Heikkinen toteaakin esipuheessaan, ettei ole kirjoittanut puhdasoppista tietokirjaa, vaan ennen kaikkea ihmisenä ihmisestä. Kunpa tällaisia elämänmakuisia elämäkertoja kirjoitettaisiin enemmän.

Heikkinen käy kirjassaan läpi Juicen koko elämän, eikä jätä kiveäkään kääntämättä. Hän on haastatellut kymmeniä Juicen lähipiiriin kuuluneita ihmisiä ja heidän kertomuksistaan välittyy kuva äärimmäisen herkästä ja tunteellisesta miehestä, joka itsetunto-ongelmistaan huolimatta uskalsi kuitenkin aina kuunnella sydäntään ja olla tarpeen vaatiessa varsinainen jästipää. Miehestä, joka tiesi olevansa poikkeuksellisen hyvä siinä mitä teki, muttei koskaan leuhkinut saavutuksillaan. Miehestä, jonka viina vei jo nuorena ja lopulta kokonaan.

Juicen elämää voi pitää jonkinlaisena tuhkimotarinana. Ensin juankoskelaisesta työläisperheen kasvatista tulee runoja rustaava yliopisto-opiskelija Tampereella. Sinnikkyys ja vahva usko omiin kykyihin tuo persaukiselle musiikintekijälle levytyssopimuksen. Musiikki uppoaa suomalaisiin ja keikkuu listaykkösenä vuosikaudet. Lopulta Juice bändeineen nousee Suomen suosituimmaksi rockyhtyeeksi ja sen keulakuva maan fanitetuimmaksi tähdeksi. Ilman viinaa tämä(kin) tarina olisi voinut jatkua vielä pitkään.

Kirjahullua lukijaa Heikkisen kirjassa ilahduttavat tietenkin maininnat Juicen kirjahulluudesta. Kun muut pikkupojat kirmailivat ulkona, hautautui Juice mieluummin kirjaan. Juankosken kirjastonhoitajakin alkoi jossain vaiheessa kysellä nuorelta vakiasiakkaaltaan vinkkejä kirjahankintoihinsa. Juice todistaa omalla elämällään, että hyväksi kirjoittajaksi tulee vain kirjoittamalla – ja lukemalla!

Kunnioitus ja ihailu Juicea kohtaan näkyy Risaisen elämän joka lauseessa. Tästä elämäkerrasta välittyy lukijalle Tunne.  Se ei ole vähäinen saavutus elämäkertagenressä.

Tartu tähän:

1. Jos musiikin historia kiinnostaa sinua.

2. Jos haluat lukea elämänmakuisen elämäkerran.

3. Jos et pelkää kirosanoja ja ronskeja ilmauksia.