Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä

Virpi Hämeen-Anttila debytoi dekkarikirjailijana viime vuonna 2014. Silloin ilmestyi ensimmäinen osa hänen historiallisesta jännityssarjastaan, jossa rikoksia ratkaisee yksityisetsivä Karl Axl Björk 1920-luvun Helsingissä. Tänä syksynä kirjasarjaan ilmestyi toinen osa Käärmeitten kesä (2015 Otava), jossa Björk saa laittaa taas kaiken osaamisensa peliin, jotta vanhuksia myrkyttävä murhaaja saadaan kiinni.

Nuoren neiti Linnalan täti Alina Jegoroff löytyy kuolleena asunnostaan Korkeavuorenkadulta. Poliisi uskoo, ettei tapauksessa ole mitään hämärää ja pitää sydänkohtausta vanhan rouvan kuolinsyynä.

Neiti Linnala ei niele selitystä, sillä tapaukseen liittyy liikaa omituisia seikkoja. Tädin arvokkain kaulakoru on kadonnut. Astiat on ladottu kuivauskaappiin väärään järjestykseen. Testamentissa määrätään osa omaisuudesta kahdelle oudolle uskonnolliselle järjestölle, vaikkei täti ole eläessään ollut kovin kiinnostunut uskon asioista. Lisäksi naapuri luulee nähneensä rappukäytävässä kotisairaanhoitajan, jonka ei pitänyt lainkaan sinä päivänä käydä Alina Jegoroffin luona.

Yksityisetsivä Björk uskoo nuoren sukulaisneidin epäilyksiin ja alkaa tonkia tapausta. Askel askeleelta hän lähestyy ratkaisua, johon sekottuu lopulta paljon suurempia asioita kuin pelkkä yksittäinen murha Helsingin keskustassa. Murhamysteerin ohessa seurataan Björkin yksityiselämää ja rakkaussotkuja ja niissäkin riittää jos jonkinlaista selviteltävää.

Virpi Hämeen-Anttilan historialliset dekkarit ovat virkistävä tuulahdus jännärigenressä ja nykyaikaan sijoittuviin raakoihin sarjamurhaajakirjoihin kyllästyneet lukijat varmasti ilahtuvat löytäessään nämä vanhaa henkeä hönkivät jännärit. Takakannessa tyyliä verrataan Agatha Christieen ja joiltain osin vertaus on osuva. Molempien tekijöiden tarinoissa on vanhanaikaista ajankuvaa, hitaasti rakentuva juoni ja ylivertaisella älyllään ratkaisun löytävä päähenkilö. Kuitenkin Christieen verrattuna Hämeen-Anttila tarjoaa suuremman kehyksen murhilleen ja ottaa mukaan valtakunnan politiikan, kansainvälisen vakoilun ja kaiken kaikkiaan koko kuohuvan 1920-luvun kaikkine lieveilmiöineen.

Virpi Hämeen-Anttila on tehnyt taustatyönsä loistavasti. Käärmeitten kesä vilisee yksityiskohtia 1920-luvun elämänmenosta ja Helsingistä, jopa siinä määrin, että juoni uhkaa minun makuuni hieman hukkua detaljien alle. Myös henkilöhahmojen valtava määrä (lähes 100!) voi tehdä juonen seuraamisesta työlästä, varsinkin jos kirjaan tarttuu kovin väsyneenä. Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli kuitenkin hyvin antoisa ja Björkin tutkimuksia haluaa päästä seuraamaan tulevaisuudessakin. 

Tartu tähän:

1. Jos pidät yksityiskohtaisista historiallisista romaaneista.

2. Jos raa’at sarjamurhaajadekkarit kyllästyttävät sinua.

3. Jos rakastat Helsinkiä.