tiistai 1. maaliskuuta 2016

Sun-mi Hwang: Kana joka tahtoi lentää

Viime syksynä 2015 julkaistiin ensimmäinen suomennettu etelä-korealainen romaani: Kyung-sook Shinin hieno ja koskettava tarina nyky-Koreasta Pidä huolta äidistä. (Siihen voit tutustua tarkemmin täällä.) 

Heti perään tulee toinen suomennos: Sun-mi Hwangin Kana joka tahtoi lentää (2015 Sitruuna kustannus, suom. englanninkielisestä käännöksestä Hilla Hautajoki).

Tämä pikkuruinen aikuisten satu karkaavasta häkkikanasta keikkui Etelä-Korean bestseller-listalla kymmenen vuotta ja ylsi kotimaassaan yli miljoonan kappaleen myyntiin. Kirjasta tehty animaatio on kaikkien aikojen menestynein etelä-korealainen animaatiofilmi ja kanan seikkailut on nähty myös teatteri- ja musikaaliversiona. Kaikki etelä-korealaiset tuntevat tämän kanan.

Kirja kertoo Tähkä-kanasta, joka kököttää päivästä toiseen häkissään aivan ulko-oven vieressä. Ovenraosta se kurkistelee pihalle ja haaveilee vapaudesta. Se kadehtii pihalla tepsuttelevia ankkoja ja muita eläimiä ja suree sitä, kun ei pysty enää munimaan. Maanviljelijä vaimoineen kiinnittää pian huomiota tähän riutuneeseen ja tuottamattomaan yksilöön. Lopulta he kyllästyvät, tarttuvat Tähkää kaulasta ja heittävät sen kuolleiden kanojen seassa tunkiolle.

Tähkä ei anna periksi. Se kampeaa ylös raatojen seasta kaverinsa sorsan avustuksella. Muut eläimet eivät huoli sitä pihapiiriin ja Tähkän on etsittävä itselleen turvallinen paikka muualta. Läheiseltä pellolta se löytää paikan ja pesän, jossa on muna, jota kukaan ei muni. Tähkän suurin unelma omasta munasta on toteutunut.

En yhtään ihmettele, miksi kirjasta on tullut niin suosittu. Hwang viestittää tarinansa kautta lukijalle ainakin seuraavia elämäntaitokirjoista tuttuja mantroja:

Uskalla unelmoida.
Uskalla irrottautua tutusta ja turvallisesta.
Uskalla ajatella isosti ja toisin.
Suurin ilo syntyy yhdessä.
Erilaisuus on rikkaus.
Itsekäs elämä ei tuo onnea.
Stressaantuneena ei synny tulosta.
Toivo pitää ihmisen (ja kanan) hengissä.

Sun-mi Hwang yhdistää kanansa tarinassa Martin Seligmanin positiivisen psykologian ja Viktor Franklin ajatukset merkityksellisestä elämästä. Voimme omalla luonteenlujuudellamme vaikuttaa siihen, miten kestämme vastoinkäymisiä ja miten nopeasti osaamme suunnata katseemme eteenpäin. Mutta jos menetämme toivon, menetämme kaiken.

Näiden kahden uraauurtavan herran lisäksi kirjasta tuli mieleeni myös eräs rouva Ruotsista. Onko Sun-mi Hwang imenyt kirjaansa vaikutteita myös Selma Lagerlöfin Peukaloisen retkistä? Pulska kotihanhi Martti haikailee Peukaloisen retkissä villihanhien mukaan aivan samalla tavalla kuin Verso-sorsanpoikanen Hwangin kirjassa. Molempien lintujen jaloissa on samanlaiset köydetkin.

Tähkän tarinaa voi lukea selfhelppinä melkein missä tahansa oman elämänsä solmukohdassa. Hyvässä lykyssä tämä rohkea etelä-korealainen kana voi antaa eteenpäin sysäävän potkun takalistoon!

Tartu tähän:

1. Jos etsit elämällesi uutta suuntaa.
2. Jos sinulla ei ole aikaa paksulle ja teoreettiselle elämäntaito-oppaalle.
3. Jos haluat lukea liikuttavan tarinan rohkeasta kanasta.

6 kommenttia:

  1. Tuota yhteyttä johonkin tuttuuteen lukiessani hain, vaan en saanut "Peukaloisten retkiä" päähäni; mukavaa että sen mainitsit:) Franklin teemat sen sijaan kyllä... Pieni suuri teos siitä, että mielekkäässä elämässä tarvitaan toiveita, tavoitteita toteutettaviksi ja päämääriä, joita kohti pyrkiä; viehko lukukokemus:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viehko - siinäpä vasta hyvä adjektiivi tälle kirjalle! :)

      Poista
  2. Kuulostaa ihanalta kirjalta. Tämä menee välittömästi lukulistalle. Kiitos vinkistä! :)

    VastaaPoista
  3. Aloittelen tätä kirjaa juuri. Ensimmäiset kymmenen sivua eivät vielä saaneet minua imaistuksi sisään, mutta ehkä kannattaa luottaa kirjan vielä tempaisevan mukaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin "koukuttava" kirja tämä ei ole 10 sivun jälkeenkään, vaan ennemminkin rauhallinen ja hitaasti etenevä. Toivottavasti tempaa sinut mukaansa siitä huolimatta!

      Poista