Barack
Obama ei olisi noussut Yhdysvaltain presidentiksi ilman tunteisiin vetoavaa
tarinaa, joka läpäisi hänen koko kampanjansa. Menestyvät yritykset tekevät sitä
samaa: kertovat kuluttajille tarinaa, joka näkyy pienimmissäkin
yksityiskohdissa. Sen ansiosta kuluttajat koukuttuvat –ja palaavat aina
takaisin.
Tarinankerronta
on nyt business-maailmassa in. Sen perään kuuluttavat kaikki. Viimeksi
Yhdysvaltain väistyvä Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck julisti isossa Helsingin
Sanomien haastattelussaan tarinankerronnan olevan yksi niistä viidestä
keinosta, jolla Suomi saadaan uuteen nousuun.
Ja
jotain tarttis kai tehdä. Suomi rämpii suossa ja oikealta pyyhältävät ohi
vetävine tarinoineen ruskettuneet ruotsalaiset ja vasemmalta hohtavahampaiset
amerikkalaiset. Ikea, H&M, Starbucks, Apple ja Whole Foods, muutamia
tarinallistamisen edelläkävijöitä mainitakseni, ovat osanneet tuoda tarinan
palvelutuotantonsa ytimeen ja toistamalla sitä kaikessa saaneet muurattua
itsensä ihmisten mieliin pysyvästi. Tarinan takia porukka jonottaa Starbucksin
pahvimukia, vaikka vierestä saisi sumpit saman tien. Ei siinä lattessa mitään
eroa ole, mutta kokonaisuudessa on.
Anne
Kalliomäki kertoo napakasti ja käytännönläheisesti kirjassaan
Tarinallistaminen: palvelukokemuksen punainen lanka (2014, Talentum), mistä nyt
niin trendikkäässä tarinankerronassa oikein on kyse.
Harva
suomalaisyritys osaa tarinallistaa koko palvelutuotantonsa. Yleensä yrityksen
”tarina” on historiallinen selostus siitä, kuinka homma sai alkunsa ja siinä
se. Syntyhistorian kertominen asiakkaalle ei ole sama asia kuin palvelukokemuksen
tarinallistaminen, mutta se on pieni osa sitä.
Tarinallistaminen
on kokonaisvaltaista. Se ulottuu yrityksen visiosta, strategiasta ja
prosesseista henkilökunnan vaatetukseen ja kuittipapereiden väriin saakka.
Jokainen yksityiskohta toistaa samaa ydintarinaa persoonallisella ja
muistettavalla tavalla.
Tarinallistamisen
avulla yritys erottautuu kilpailijoista ja koukuttaa asiakkaan. Se tarjoaa
asiakkaalle ainutlaatuisen kokemuksen, joka jää mieleen. Se tekee asiat
ymmärrettävämmiksi yhä monimutkaisemmaksi käyneessä maailmassamme. Se antaa
yrityksen strategiselle kehittämiselle suunnan ja helpottaa oikeassa suunnassa
pysymistä. Se tekee palvelusta persoonallista ja inhimillistä ja saa asiakkaan
suosittelemaan yritystä muille. Se auttaa yritystä menestymään.
Kalliomäki
korostaa, että tarinallistaminen ei ole hätäisen ja pika-apuja kaipaavan
yrityksen keino. Kokonaisvaltaiseen suunnitteluun menee aikaa ja sen
sisäistämiseen vielä enemmän. Tarinallistaminen ei saa olla päälle liimatun
oloista, eikä liian sliipattua. Elokuvissakin hyviin sankareihin liittyy aina säröä
ja epätäydellisyyttä ja se tekee heistä samaistuttavia ja inhimillisiä. Liian
täydellinen yritystarinakaan ei herätä asiakkaissa sympatiaa.
Kalliomäen
kirja auttaa yritystä tai organisaatiota pääsemään tarinallistamisessa alkuun. Väärinymmärryksen
vaara on kuitenkin suuri, kun puhutaan mielikuvista, tunteista, tarinoista ja
niiden kaikista nyansseista. Itse jäin kaipaamaan lisää käytännön esimerkkejä
menestyvistä kotimaisista yrityksistä, joissa tarinallistaminen on tehty
oikein. Käytettyjen esimerkkien
joukosta nousi selvästi esiin Suomen parhaaksi työpaikaksi monena vuonna
valittu Vincit oy, jossa tarinallistaminen näytetään tajunneen parhaiten. Muut suomalaisesimerkit
eivät valitettavasti vakuuttaneet.
Tartu
tähän:
1.
Jos etsit uutta potkua businekseesi.
2.
Jos uskot hyvän tarinan voimaan.
3.
Jos haluat saada muutosta aikaan omassa organisaatiossasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti