Elokuvateattereihin
tuli pari viikkoa sitten rytinällä elokuva The Imitation Game. Sitä tähdittävät
isot nimet: Benedict Cumberbatch ja Keira Knightley ja yleisösuosion lisäksi se voittanee vielä palkintojakin. Elokuvateatterin pehmeässä
penkissä katsoja voi pariksi tunniksi uppoutua seuraamaan uljasta elokuvaa ja Alan
Turingin uskomatonta elämää.
Jos
elokuvan jälkeen haluaa tietää lisää Turingista, ei auta muu kuin suunnata
kirjastoon. Kirjakauppojen hyllyistä Turingista kertova elämäkerta on putsattu
pois jo aika päivää sitten. Sen sijaan hyvin hoidettujen kirjastojen hyllyistä
tai varastojen uumenista tämäkin ajankohtainen helmi löytää jälleen tiensä
kiinnostuneiden lukijoiden yöpöydille.
Alan
Turingin elämä on täydellinen tarina filmattavaksi. Siinä on kaikkea sitä, mitä
koukuttavaan suuren yleisön elokuvaan tarvitaan: jännitystä, dramatiikkaa ja
traaginen yksityiselämä. Kaksituntinen elokuva keskittyy tietenkin Turingin
elämän suurimpaan saavutukseen. Hän onnistui murtamaan saksalaisten salaisen
Enigma-sotakoodin ja vaikutti siten suuresti toisen maailmansodan ratkaiseviin
hetkiin. Jotkut kutsuvat Turingia mieheksi, joka voitti koko sodan.
Alan
Hodgesin perusteellinen Turing-elämäkerta kattaa hänen koko elämänsä ja se ilmestyi vuonna 1983. Suomeksi teos saatiin vuonna 2000 (Terra Cogita, suom.
Kimmo Pietiläinen). Hodges valittelee kirjassaan vähäisiä lähteitään, mutta
siitä huolimatta lopputulos on hyvin yksityiskohtainen.
Turing näyttää olleen
jo pienestä pitäen poikkeuksellisen lahjakas, uskomattoman sinnikäs ja
rehellisen avoin. Hän ei koskaan esimerkiksi salaillut homoseksuaalisuuttaan,
eikä välittänyt siitä, mitä muut asiasta tuumaavat. Kenties letkeä huumori
aiheesta auttoi häntä sopeutumaan yhteiskuntaan, johon hän väistämättä tiesi
olevansa vääränlainen.
Avoin
suoraselkäisyys koitui lopulta Turingin kohtaloksi, sillä sodan jälkeen arvot
tiukentuivat entisestään ja hänestä tehtiin varoittava esimerkki kaikille
muille. Ajojahdin ja pakkolääkityksen seurauksena Turing teki itsemurhan kesäkuussa 1954. Lumikin
lailla hän haukkasi myrkytettyä omenaa ja kuoli syanidimyrkytykseen.
1960-luvulta lähtien tiedepiirit alkoivat kunnioittaa Turingin
keksintöjä. Hänen kunniakseen perustettiin nimikkopalkintoja ja ruuvattiin kunnialaattoja opinahjojen käytäville. Vasta
vuonna 2009 rangaistus homoudesta kumottiin ja Britannia pyysi virallisesti anteeksi Turingin kohtelua. 49 000 muuta homoudesta aikanaan tuomittua odottavat vieläkin armahdustaan.
Tavallinen
lukija pysyy Hodgesin kirjassa hyvin kärryillä siihen saakka, kunnes Turing toden teolla
kiinnostuu matematiikasta. Siinä kohtaa putoaa rattailta. Myös yksityiskohtainen
selostus siitä, miten Turing keksi
ratkaisun Enigman salakoodiin, menee tavalliselta lukijalta yli hilseen.
Matematiikkaan ja tietotekniikkaan vihkiytyneelle lukijalle nämä luvut ovat
todennäköisesti kirjan parasta antia.
Turing
suhtautui tieteeseen eri tavalla kuin moni muu. Hänelle matematiikka oli ennen
kaikkea omakohtaista ajattelua ja näkemystä. Hän ei yrittänyt ratkaista muiden
esittämiä yhtälöitä, eikä ylipäätään lähtenyt liikkeelle matematiikan
teoreettisesta puolesta. Turing funtsi asioita itse mielessään ja ryhtyi
hommiin. Ja hups – tuli keksineeksi ja ratkaisseeksi yhtä sun toista.
Enigma-ratkaisun
lisäksi Turingia pidetään tietotekniikan isänä. Hän uskoi, että olisi
mahdollista keksiä ihmeellinen kone, joka pystyisi tekemään kaiken saman kuin
ihminenkin. Monelle aikalaiselle Turingin ajatukset sähköaivoista olivat
yliampuvia ja epärealistisia. Epäilijät kääntyisivät haudassaan, jos näkisisvät
maailman nyt.
The
Imitation Game sinkauttaa Turingin koko maailman tietoisuuteen ja puhdistaa
hänen maineensa lopullisesti. Elokuvan myötä Turing kohoaa myös suuren yleisön
silmissä sankariksi – mieheksi, jonka ansiosta toinen maailmansota päättyi
kuten päättyi. Toisinkin olisi voinut käydä.
Tartu
tähän:
1.
Jos matematiikka ja/tai tietotekniikka on intohimosi.
2.
Jos haluat lukea kiehtovan elämäntarinan poikkeuksellisesta lahjakkuudesta.
3.
Jos olet kiinnostunut toisesta maailmansodasta.
Elokuvan jälkeen tämä kiinnostaa kovasti.
VastaaPoistaKatsoin peräkkäin Hawking-elokuvan Kaiken teoria ja The Imitation Game-elokuvan ja jälkimmäinen voitti intensiivisyydessä.
Kaiken teoria on minulla seuraavaksi ohjelmassa. On kiinnostavaa nähdä, miten pääosanesittäjä suoriutuu tehtävästään. Ilmeisen hyvin kaiketi - palkittiinhan hänet Oscarillakin.
PoistaThe Imitation Gamesta pidin paljon ja Hodgesin kirja avautui helpommin, kun oli ensin nähnyt elokuvan. Kirja kun on hyvin yksityiskohtainen ja tosi matemaattinen!
Sama pätee Hawkingin suppeaan kirjaan MInun lyhyt historiani, ensin näkemäni elokuva elävöitti sen!
PoistaEddie Redmayne on niin valtavan hyvä Hawkingina, että Hawking oli sanonut ensi-illassa elokuvan nähtyään, että hän unohti välillä, että hän ei olekaan siinä itse. Huomasin myös netissä valokuvan, jossa Hawkingilla on lapset ympärillään, jompi kumpi pojista on aivan Redmaynen näköinen. Voi kuvitella, että jos Hawking olisi pysynyt terveenä ja saanut pitää ulkonäkönsä, hän olisi juuri tällainen hyväntuulinen ja komea mies.
Redmayne teki vaikutuksen (komeudellaan!) jo Kurjissa ja nyt tuskin maltan nähdä häntä roolissa, jossa hän saa laittaa kaikki näyttelijäntaitonsa peliin!
PoistaLeffa oli niin minun juttuni, että on suorastaan pakko lukea lisää Turingista, kiitos siis vinkistä! Mahtavaa että leffateatterit ovat nyt täynnä fiksuista ihmisistä kertovia leffoja :)
VastaaPoistaParituntinen hyvin tehty leffa toimii hyvin johdatuksena milloin mihinkin historian tapahtumaan, henkilöön, aikakauteen ja samalla kun viihtyy, oppii vaikka mitä! Mahtava tapa päivittää tietojaan ja jatkaa sitten niiden syventämistä vaikka kirjan parissa :)
PoistaLeffa on näemmä tehnyt tehtävänsä, kun tähänkin kirjaan näyttää kirjastossa olevan pitkä varausjono, mahtavaa!
PoistaOlen kiitollinen kirja-arvostelijoille. Sietäisitte saada palkkaa.
VastaaPoista