torstai 12. maaliskuuta 2015

Andrew Hodges: Alan Turing: arvoitus

Elokuvateattereihin tuli pari viikkoa sitten rytinällä elokuva The Imitation Game. Sitä tähdittävät isot nimet: Benedict Cumberbatch ja Keira Knightley ja yleisösuosion lisäksi se voittanee vielä palkintojakin. Elokuvateatterin pehmeässä penkissä katsoja voi pariksi tunniksi uppoutua seuraamaan uljasta elokuvaa ja Alan Turingin uskomatonta elämää.

Jos elokuvan jälkeen haluaa tietää lisää Turingista, ei auta muu kuin suunnata kirjastoon. Kirjakauppojen hyllyistä Turingista kertova elämäkerta on putsattu pois jo aika päivää sitten. Sen sijaan hyvin hoidettujen kirjastojen hyllyistä tai varastojen uumenista tämäkin ajankohtainen helmi löytää jälleen tiensä kiinnostuneiden lukijoiden yöpöydille.

Alan Turingin elämä on täydellinen tarina filmattavaksi. Siinä on kaikkea sitä, mitä koukuttavaan suuren yleisön elokuvaan tarvitaan: jännitystä, dramatiikkaa ja traaginen yksityiselämä. Kaksituntinen elokuva keskittyy tietenkin Turingin elämän suurimpaan saavutukseen. Hän onnistui murtamaan saksalaisten salaisen Enigma-sotakoodin ja vaikutti siten suuresti toisen maailmansodan ratkaiseviin hetkiin. Jotkut kutsuvat Turingia mieheksi, joka voitti koko sodan.

Alan Hodgesin perusteellinen Turing-elämäkerta kattaa hänen koko elämänsä ja se ilmestyi vuonna 1983. Suomeksi teos saatiin vuonna 2000 (Terra Cogita, suom. Kimmo Pietiläinen). Hodges valittelee kirjassaan vähäisiä lähteitään, mutta siitä huolimatta lopputulos on hyvin yksityiskohtainen. 

Turing näyttää olleen jo pienestä pitäen poikkeuksellisen lahjakas, uskomattoman sinnikäs ja rehellisen avoin. Hän ei koskaan esimerkiksi salaillut homoseksuaalisuuttaan, eikä välittänyt siitä, mitä muut asiasta tuumaavat. Kenties letkeä huumori aiheesta auttoi häntä sopeutumaan yhteiskuntaan, johon hän väistämättä tiesi olevansa vääränlainen.

Avoin suoraselkäisyys koitui lopulta Turingin kohtaloksi, sillä sodan jälkeen arvot tiukentuivat entisestään ja hänestä tehtiin varoittava esimerkki kaikille muille. Ajojahdin ja pakkolääkityksen seurauksena Turing teki itsemurhan kesäkuussa 1954. Lumikin lailla hän haukkasi myrkytettyä omenaa ja kuoli syanidimyrkytykseen.

1960-luvulta lähtien tiedepiirit alkoivat kunnioittaa Turingin keksintöjä. Hänen kunniakseen perustettiin nimikkopalkintoja ja ruuvattiin kunnialaattoja opinahjojen käytäville. Vasta vuonna 2009 rangaistus homoudesta kumottiin ja Britannia pyysi virallisesti anteeksi Turingin kohtelua. 49 000 muuta homoudesta aikanaan tuomittua odottavat vieläkin armahdustaan.

Tavallinen lukija pysyy Hodgesin kirjassa hyvin kärryillä siihen saakka, kunnes Turing toden teolla kiinnostuu matematiikasta. Siinä kohtaa putoaa rattailta. Myös yksityiskohtainen selostus siitä, miten Turing keksi ratkaisun Enigman salakoodiin, menee tavalliselta lukijalta yli hilseen. Matematiikkaan ja tietotekniikkaan vihkiytyneelle lukijalle nämä luvut ovat todennäköisesti kirjan parasta antia.

Turing suhtautui tieteeseen eri tavalla kuin moni muu. Hänelle matematiikka oli ennen kaikkea omakohtaista ajattelua ja näkemystä. Hän ei yrittänyt ratkaista muiden esittämiä yhtälöitä, eikä ylipäätään lähtenyt liikkeelle matematiikan teoreettisesta puolesta. Turing funtsi asioita itse mielessään ja ryhtyi hommiin. Ja hups – tuli keksineeksi ja ratkaisseeksi yhtä sun toista.

Enigma-ratkaisun lisäksi Turingia pidetään tietotekniikan isänä. Hän uskoi, että olisi mahdollista keksiä ihmeellinen kone, joka pystyisi tekemään kaiken saman kuin ihminenkin. Monelle aikalaiselle Turingin ajatukset sähköaivoista olivat yliampuvia ja epärealistisia. Epäilijät kääntyisivät haudassaan, jos näkisisvät maailman nyt.

The Imitation Game sinkauttaa Turingin koko maailman tietoisuuteen ja puhdistaa hänen maineensa lopullisesti. Elokuvan myötä Turing kohoaa myös suuren yleisön silmissä sankariksi – mieheksi, jonka ansiosta toinen maailmansota päättyi kuten päättyi. Toisinkin olisi voinut käydä.

Tartu tähän:

1. Jos matematiikka ja/tai tietotekniikka on intohimosi.
2. Jos haluat lukea kiehtovan elämäntarinan poikkeuksellisesta lahjakkuudesta.
3. Jos olet kiinnostunut toisesta maailmansodasta.

7 kommenttia:

  1. Elokuvan jälkeen tämä kiinnostaa kovasti.
    Katsoin peräkkäin Hawking-elokuvan Kaiken teoria ja The Imitation Game-elokuvan ja jälkimmäinen voitti intensiivisyydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaiken teoria on minulla seuraavaksi ohjelmassa. On kiinnostavaa nähdä, miten pääosanesittäjä suoriutuu tehtävästään. Ilmeisen hyvin kaiketi - palkittiinhan hänet Oscarillakin.

      The Imitation Gamesta pidin paljon ja Hodgesin kirja avautui helpommin, kun oli ensin nähnyt elokuvan. Kirja kun on hyvin yksityiskohtainen ja tosi matemaattinen!

      Poista
    2. Sama pätee Hawkingin suppeaan kirjaan MInun lyhyt historiani, ensin näkemäni elokuva elävöitti sen!

      Eddie Redmayne on niin valtavan hyvä Hawkingina, että Hawking oli sanonut ensi-illassa elokuvan nähtyään, että hän unohti välillä, että hän ei olekaan siinä itse. Huomasin myös netissä valokuvan, jossa Hawkingilla on lapset ympärillään, jompi kumpi pojista on aivan Redmaynen näköinen. Voi kuvitella, että jos Hawking olisi pysynyt terveenä ja saanut pitää ulkonäkönsä, hän olisi juuri tällainen hyväntuulinen ja komea mies.

      Poista
    3. Redmayne teki vaikutuksen (komeudellaan!) jo Kurjissa ja nyt tuskin maltan nähdä häntä roolissa, jossa hän saa laittaa kaikki näyttelijäntaitonsa peliin!

      Poista
  2. Leffa oli niin minun juttuni, että on suorastaan pakko lukea lisää Turingista, kiitos siis vinkistä! Mahtavaa että leffateatterit ovat nyt täynnä fiksuista ihmisistä kertovia leffoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parituntinen hyvin tehty leffa toimii hyvin johdatuksena milloin mihinkin historian tapahtumaan, henkilöön, aikakauteen ja samalla kun viihtyy, oppii vaikka mitä! Mahtava tapa päivittää tietojaan ja jatkaa sitten niiden syventämistä vaikka kirjan parissa :)

      Poista
    2. Leffa on näemmä tehnyt tehtävänsä, kun tähänkin kirjaan näyttää kirjastossa olevan pitkä varausjono, mahtavaa!

      Poista