maanantai 16. syyskuuta 2013

Riitta Jalonen: Kuka sinut omistaa


”Ei tule sellaista aikaa joka nämä haavat kenestäkään parantaa.”

Pieni pellavapäinen Jean tuodaan sijaisperheeseen kaksivuotiaana. Vastassa ovat uusi äiti, isä ja sisko Heidi, tarinan kertoja. Jeanilla on yllään sininen haalari, jonka sisälle poika haluaa pujahtaa uudestaan ja uudestaan. Suojahaalari antaa turvaa, vaikka uusi koti tuntuukin hyvältä. Jean jää ja kiintyy vähitellen sisareensa. He tekevät kaiken yhdessä, ovat erottamattomat.

Silloin tällöin pihaan kurvaa iso musta auto. Sen sisältä nousee Mami. Paksu tunkkainen turkki päällä kesähelteelläkin. Ohuet laihat jalat tikkuina mustan karvapallon jatkona. Isä sanoo, että Mami on niin hento, että menisi rikki pelkästä pahasta ajatuksesta. Äidin mukaan Mamin hymy on suuren ponnistuksen tulos ja sen tähden hymyä tulee kunnioittaa. Mamin hymy ei kuitenkaan koskaan ulotu silmiin asti, vaan jää irtonaiseksi meikatuille kasvoille. Siksi Mamia ei koskaan halua katsoa pitkään ja lapset kääntävät katseensa nopeasti pois. Lukija aavistaa, että jonain päivänä mustaan autoon nostetaan myös Jean.

Riitta Jalonen on kirjoittanut hienon pienen romaanin isosta asiasta. Kuka sinut omistaa (2013, Tammi) on koskettava tarina sijoitetun lapsen kohtalosta sijaissisaren näkökulmasta. Tarina saa lukijan pohtimaan isoja kysymyksiä, mutta vastauksia Jalonen ei anna. Kuka saa viime kädessä päättää sijoitetun lapsen paikasta? Onko sijaisperheellä oikeuksia mihinkään? Onko lapsen mielipiteellä mitään virkaa? Vaikka kysymyksiin ei suoranaisesti vastata, on tässäkin tarinassa tuttu kaava: biologisen vanhemman etu menee lapsen edun edelle.

Riitta Jalonen kuuluu eittämättä suomalaisen kirjallisuuden kärkikaartiin ja sen hän tulee jälleen todistaneeksi. Jalosen kieli on kaunista, kuulasta ja runollista. Hänen ilmaisunsa on niukkaa ja samanaikaisesti ilmavan vapaata. Hän ei sano mitään ylimääräistä ja silti hän tuntuu sanovan kaiken, mitä tarvitsee. Hän ei aliarvioi lukijaansa selittelemällä ja johdattelemalla, vaan malttaa antaa lukijan itse päättää ja ajatella. Siksi Heidi ja Jean eivät heti unohdu, vaan jäävät ajatuksiin leijumaan pitkäksi aikaa lukemisen jälkeenkin.

Tartu tähän:

1. Jos haluat lukea ohuen kirjan, jossa on kaikki.
2. Jos suosit kotimaista laatukirjallisuutta.
3. Jos pidät hiotusta kauniista kielestä.

Kirja on pyydetty ja saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tekstin sisältöön.

3 kommenttia:

  1. Hieno koskettava kirja. Pidin paljon ja aion lukea muitakin Riitta Jalosen kirjoja, Tämä puhuttelee vielä pitkään.

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että pidit kirjasta. Aivan kuten totesit, koskettava tarina jää muhimaan mieleen pitkäksi aikaa. Eikä suuren tarinan aikaansaamiseksi tarvita tuhatta sivua - pari sataa riittää mainiosti.

    VastaaPoista
  3. Ihana kirja.suorastaan hämmentävä.olen lukenut useita kertoja,jää vaivaamaan

    VastaaPoista