Hans
Keilsonin Komedia mollissa (Like 2013) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna
1947 ja se perustuu osittain kirjailijan itsensä kokemaan. Kirja
kertoo hollantilaisesta pariskunnasta, joka piilottelee asuntonsa ullakolla
juutalaista miestä. Keilson itse on kokenut saman, sillä myös hän joutui
juutalaisena piileskelemään pitkään tuttaviensa luona ja selvisi heidän
avullaan hengissä.
Keilsonin
kirja kertoo pienistä asioista, sillä piileskelijän piiri on hyvin pieni.
Talossa ei voi liikuskella vapaasti, ulos saattaa katsoa vain varovasti ikkunan
raosta ja mielekästä tekemistä on hyvin vähän. Piileskelijä tuntee toisaalta
kiitollisuutta ja toisaalta ärtymystä piilotteilijoitaan kohtaan, samoin kuin
piilottelijat kokevat ristiriitaisia tunteita salaista vierastaan kohtaan. Osat
voivat myös äkisti vaihtua ja joskus vain uskomattoman hyvä tuuri voi kääntää
kaiken jälleen ennalleen. Miten pienestä sattumasta voikaan ihmisen kohtalo
joskus riippua.
”Mutta heidän talonsa, heidän
asuntonsa, heidän tavaransa -
heidän maailmansa, kuinka se kaikki olikaan aluksi häntä rauhoittanut ja
vetänyt puoleensa. Ja nyt: kuinka turhamaista, kuinka mahtailevaa, kuinka
arvotonta!”
Isosta ja koskettavasta aiheestaan huolimatta Keilsonin kirja ei saa lukijaa tunnekuohujen valtaan. Koska piileskelijä ei paljasta sisimpäänsä auttajilleen, eivätkä auttajat avaudu piileskelijälle, lukijakin pysyy näin ollen etäällä.
Kirjan
nimi, Komedia mollissa, on osuva ja joku voi löytää tarinasta jopa tragikoomisia
piirteitä. Minulle kirja oli enimmäkseen mollia, mutta kun tarkemmin ajattelen,
nuo mollisoinnut eivät ole synkkiä ja tummanpuhuvia, vaan niissä pilkahtaa
kepeys ja valo. Komedia mollissa. Juuri niin.
Tartu
tähän:
1.
Jos toinen maailmansota kiinnostaa, muttet halua lukea murskaavan synkkiä
tarinoita.
2. Jos sinulla ei ole
juuri nyt aikaa paksulle tai hitaalle kirjalle.
3. Jos pidät
helppolukuisesta laatukirjallisuudesta.
Huom! Tämä helposti lähestyttävä tarina sopii nuorelle tytölle tai pojalle, joka haluaa siirtyä vähitellen lukemaan aikuisten kaunokirjallisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti