"Elspeth Noblin oli ollut
vainaja jo melkein vuoden eikä vieläkään ollut aivan tajunnut pelin henkeä."
Audrey
Niffeneggerin Hänen varjonsa tarina (Gummerus 2010) alkaa, kun Elspeth Noblin
kuolee. Hän on testamentannut koko omaisuutensa siskontyttärilleen, vaikkei ole
koskaan edes tavannut heitä. Lisäksi testamenttiin sisältyy outo ehto:
kaksostyttöjen on asuttava Elspethin talossa vuosi itsenäisesti ennen kuin
saavat perinnön itselleen. Lähisukulaisvierailut taloon ovat ehdottomasti kielletty
tuona aikana.
Koska
Julia ja Valentina ovat laiskoja ja toimettomia parikymppisiä television
töllöttäjiä, asuminen kahdestaan Lontoon keskustassa isossa hienossa talossa
kuulostaa aivan mahtavalta idealta ja he suostuvat ilomielin omituiseen
järjestelyyn. Talossa tytöt tutustuvat tätinsä lähipiiriin ja myös Elspethiin
itseensä, sillä hän ei olekaan kuollut….
Keskeisessä
osassa Hänen varjonsa tarinaa on Lontoo ja erityisesti Lontoossa sijaitseva
Highgaten hautausmaa. (Niffeneggerin mielestä se on maailman coolein
hautausmaa.) Kirjailija kietoo taitavasti monet erikoiset ja omalaatuiset
ihmiset yhteen ja kehittelee tapahtumia heidän ympärillään hyvin verkkaiseen tahtiin. Hän saa
yliluonnollisenkin tuntumaan niin luonnolliselta, että lukija huomaa alinomaa
kysyvänsä itseltään: Miksei? Tämähän voisi olla totta.
Tartu
tähän:
1.
Jos haluat lukea kirjan, jossa tapahtuu kummia.
2. Jos pidät hitaista ja
paksuista kirjoista.
3. Jos haluat matkakuumeen
Lontooseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti