"Meitä rangaistaan, siinä kaikki."
"Minkä takia?"
"Julkeudesta. Siitä että ajattelimme voivamme olla onnellisia."
Doris
Lessingin Viides lapsi (Otava 1989/2007) kertoo Harrietista ja Davidista,
tavallisesta ja huomaamattomasta pariskunnasta, joiden hartaimpana toiveena on
saada suuri perhe. Mielellään jopa kuusi tai kahdeksan lasta. Jälkikasvunsa
kanssa he sitten istuisivat suuren ruokapöydän ääressä ja loisivat toisiinsa
katseen, pienen hymyn, jonka merkityksen toinen heti ymmärtäisi: katso kuinka
onnellisia ja onnekkaita me olemme. Unelma alkaa käydä pikkuhiljaa toteen,
sillä he saavat neljä hurmaavaa lasta. Viides lapsi muuttaa kaiken, eikä mikään
palaa enää ennalleen.
Lessingin
intensiivinen tarina erään perheen tuhoutumisesta saa aikaan puistattavan
kylmiä väreitä. Lukija joutuu koko ajan puntaroimaan omaa asennettaan
viidenteen lapseen, vanhempiin ja muihin lapsiin perheessä. Onko oikein uhrata
yksi monen edestä? Vai onko parempi, että kaikki uhrautuvat yhden edestä?
Joskus elämässä kaikki vaihtoehdot ovat vääriä. Yksi niistä pitää kuitenkin
valita, eikä sen jälkeen voi enää tietää, minkälaiseen lopputulokseen joku
toinen valinta olisi johtanut.
Tartu
tähän:
1.
Jos haluat lukea sydäntä riipaisevan tarinan erään perheen kohtalosta.
2. Jos luulet, että kaikki
Nobel-palkittu kirjallisuus on puuduttavan tylsää.
3. Jos haluat lukea
intensiivisen tarinan, mutta sinulla ei ole aikaa paksulle kirjalle.
Huom! Kirja saa tunnisteen
psykologista jännitystä, koska tunnelma siinä on piinaavan painostava. Kirjaa
ei kuitenkaan voi luonnehtia jännityskirjallisuudeksi.
Kiitos sivistämisestäni. Olen siis sittenkin lukenut Nobel-palkittua kirjallisuutta :D
VastaaPoistaMinä pidin tästä kamalan paljon ja kirjoitin joskus aikanaan esseenkin sen henkilöiden moraalisista valinnoista. Painostava kirja todellakin. Lukemisesta on vuosia, mutta hyvin on jäänyt mieleen kuinka perheen onni kuihtui, miten poika lähetettiin pois ja millaisen reaktion hänen palaamisensa aiheutti.
Viides lapsi jää mieleen juuri kuten sanoit, erityisesti painostavan ja ahdistavan tunnelman takia. Monessa blogissa kirjaa on verrattu Poikani Kevin -kirjaan - ehkä pitäisit siitä, kun pidit tästäkin. Itse en ole sitä vielä lukenut.
Poista