Johanna Sinisalo: Auringon ydin

Eletään vuotta 2017. Maatamme hallitsee konservatiivisten terveysfanaatikkojen joukko ja ylin päätäntävalta on Terveysvirastolla. Virasto muistuttaa toimintaperiaatteiltaan kommunistista vakoilujärjestelmää: se salakuuntelee kansalaisia, kehottaa kaikkia tarkkailemaan toisiaan ja ilmiantamaan jokaisen vähänkään epäilyttävän henkilön. Lisäksi kaikki epäterveelliset nautintoaineet on kielletty ja suomalaisten ainoana tehtävänä on lisääntyä ja elää mahdollisimman terveellisesti ja tottelevaisesti.

Virasto lajittelee kansalaiset jo hyvin nuorina neljään eri ryhmään. Tytöt jaetaan eloisiin ja morlokkeihin ja pojat maskoihin ja miinusmiehiin. Maskot ovat isokokoisia maskuliinisia miehiä arvopyramidin huipulla ja heiveröiset, pohdiskelevat miinusmiehet alinta kastia.

Tyttö voi syntyä eloisaksi tai morlokiksi. Eloisat kasvatetaan pienestä pitäen miellyttämään maskoja. He opettelevat vietteleviä eleitä ja ehostusta. Koulussa heille opetetaan ainoastaan kodin- ja maskonhoitoon liittyviä asioita ja on vain hyvä, jos eloi pysyy mahdollisimman typeränä ja yksinkertaisena. Silloin hän pysyy avioiduttuaan paremmin ruodussa. Morlokilla ei ole mitään virkaa: hän saa raataa hanttihommissa ja Virasto pitää pakkosterilaation avulla huolen siitä, ettei näitä epätoivottuja yksilöitä tule enää lisää.

Vanna Naulapää on syntynyt morlokiksi, mutta onnistuu hämäämään Virastoa esittämällä tyhjäpäistä eloita. Lisäksi hän on sotkeutunut chilin, ehdottomasti kielletyn nautintoaineen salakuljetukseen ja –myyntiin.  Paljastumisen vaara leijuu jatkuvasti Vannan ympärillä ja selvittäessään mystisesti kadonneen sisarensa tapausta paljastuminen on yhä lähempänä ...

Johanna Sinisalo maalaa teoksessaan Auringon ydin (2013 Teos) lukijan eteen kauhisuttavan kuvan maailmasta, joka ensi alkuun näyttää täysin vieraalta, mutta lopulta myös aika tutulta. Muiden elämää moralisoivat terveysfanaatikot, pahvipäitä näyttelevät pissikset, sovinistisia kommentteja huumorina laukovat machot ja sisäisen tulen etsintään hurahtaneet lahkolaiset ovat kaikki tarkemmin ajateltuna jo olemassa. Sinisalo on vain vienyt kaiken paria astetta pitemmälle.

Vannoutunut realismin ystäväkin pystyy nauttimaan Sinisalon tulevaisuusdystopiasta juuri siitä syystä, että se tuntuu osittain niin kovin tutulta. Kunpa takakannen ensimmäisessä lauseessa ei mainittaisi Suomen eusistokraattista tasavaltaa. Sen luettuaan scifiä vierastava lukija laskee teoksen todennäköisesti takaisin hyllyyn ja ajattelee, ettei tässä ole mitään minulle. Kuitenkin Auringon ydin on tarina, joka vetää mukaansa ja pitää otteessaan ihan tavallisenkin lukijan.

Tartu tähän:

1. Jos pidät vauhdikkaasti etenevistä tarinoista.

2. Jos haluat pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä lukiessasi.

3. Jos chili on intohimosi.