sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Antti Tuomainen: Synkkä niin kuin sydämeni


”Minä tiedän nyt mikä minusta tulee isona, sanon.
Äiti nostaa katseensa.
Mä alan etsiä vastauksia.”

Aleksi Kivi on 13-vuotias, kun hänen äitinsä katoaa. Poistuu työpaikaltaan kesken työpäivän. Jättää kahvin paperipinon viereen jäähtymään, takin roikkumaan tuolinnojalle ja käsilaukun lompakkoineen pöydälle. Häviää paikalta kenenkään huomaamatta. Sen jälkeen äidistä ei näy jälkeäkään.

Kuluu kaksikymmentä vuotta, eikä poika pysty unohtamaan. Hän uskoo äidin kuolleen, vaikka ruumista ei koskaan löydetä.  Hän tietää, ettei äiti olisi koskaan jättänyt häntä yksin. Hän muistaa äidin tapailleen miestä ja kun eräänä päivänä televisiohaastattelussa esiintyy tunnettu liikemies, tuntee poika jonkin muiston liikahtavan sisällään. Hän on varma, että mies liittyy jotenkin katoamiseen. Mies tietää jotain.

Antti Tuomaisen uutuusjännäri Synkkä niin kuin sydämeni (2013 Like) johdattaa lukijan kiehtovan katoamismysteerin jäljille. Tuomaisen jännitys ei synny äkillisistä käänteistä tai hurjista takaa-ajoista, vaan hän virittelee koukuttavaa juonta hienovireisen tarkasti ja kutkuttavan hitaasti. Henkilöhahmojakin on vain kourallinen ja täten Tuomainen tulee osoittaneeksi, että vähistä aineksista saa valmistettua herkullisen keitoksen. Vähemmän on enemmän – usein jännityskirjallisuudessakin.

Synkkä niin kuin sydämeni on yhtä aikaa kiehtova jännitysromaani ja koskettava tarina äidin ja pojan suhteesta. Surusta, kaipauksesta ja ikävästä. Olipa kiva lukea välillä jotain tällaista. Antti Tuomainen taisi saada itselleen uuden fanin.

Tartu tähän:

1. Jos poliisivetoiset jännitysromaanit kyllästyttävät sinua.
2. Jos pidät hienovireisestä jännityksestä.
3. Jos haluat lukea koskettavan tarinan äidistä ja pojasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti