lauantai 11. toukokuuta 2013

Sergei Dovlatov: Matkalaukku


”Tarkastelin tyhjää matkalaukkua. Pohjalla Karl Marx. Kannessa Brodsky. Ja niiden välissä toivoton, mittaamattoman arvokas, ainutkertainen elämä.”

Kirjailija Sergei Dovlatov ärsyttää kärkevällä kommentoinnillaan neuvostoviranomaisia ja hänet karkotetaan maasta vuonna 1978. Mukaansa hän ottaa ainoastaan yhden matkalaukun, vaikka sääntöjen mukaan jokaisella sallittaisiin armollisesti kolme. Dovlatoville riittää vain yksi.

”Aloin melkein itkeä itsesäälistä. Olinhan kolmekymmentäkuusivuotias. Kahdeksantoista noista vuosista olin viettänyt työelämässä. Jos olin jotain tienannut, olin myös jotain ostanut. Olin kuvitellut, että minulla on jonkinlainen omaisuus.. Mutta lopputuloksena olikin vain yksi matkalaukku. Sitä paitsi melko vaatimattoman kokoinen. Kuuluinko sittenkin köyhälistöön? Miten tähän oli tultu?!”

Matkalaukku unohtuu uudessa kotimaassa Yhdysvalloissa kaapin takanurkkaan vuosikausiksi, kunnes eräänä päivänä Dovlatov ottaa sen esiin. Hän tyhjentää sisällön keittiön pöydälle ja siinä ne lojuvat – kaikenkirjavat tavarat, jotka hän kolmenkymmenen kuuden elinvuotensa aikansa ehti koota vanhassa kotimaassaan. Suomalaiset kreppisukat, puolue-eliitin puolikengät, kaksirivinen puku, popliinipaita, upseerinvyö, talvilakki, autonkuljettajan hansikkaat ja Ferdinand Légerin takki.  Niistä hän sitten ryhtyy yksitellen kertomaan ja avaa tavaroiden kautta ikkunan aikaisempaan elämäänsä.

Dovlatovin elämä Neuvostoliitossa on ollut juuri niin absurdia ja käsittämätöntä kuin kommunistisen systeemin kiemuroista vähääkään perillä oleva lukija voi arvata. Mikään ei mene niin kuin pieni ihminen on ajatellut, sillä systeemi on aina suurempi ja mahtavampi. Kaikki on epäloogista ja sääntöjä ei ole suinkaan tehty rikottaviksi. Tästä kafkamaisesta maailmasta Dovlatov jutustelee lukijalle hauskasti ja rennosti, eikä lukija voi kuin epäuskoisesti hymyillen pudistella päätään kaiken absurdiuden edessä.

Sergei Dovlatovia tituleerataan uudemman venäläisen kirjallisuuden klassikoksi ja Matkalaukullaan (Idiootti 2012) hän sai juuri yhden fanin lisää.

Tartu tähän:

1. Jos pidät kepeästä tarinankerronnasta.
2. Jos pidät yhteiskunnallisista romaaneista.
3. Jos haluat tutustua itänaapurimme menneisyyteen hauskalla tavalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti