”Tarkastelin tyhjää matkalaukkua.
Pohjalla Karl Marx. Kannessa Brodsky. Ja niiden välissä toivoton,
mittaamattoman arvokas, ainutkertainen elämä.”
Kirjailija
Sergei Dovlatov ärsyttää kärkevällä kommentoinnillaan neuvostoviranomaisia ja
hänet karkotetaan maasta vuonna 1978. Mukaansa hän ottaa ainoastaan yhden
matkalaukun, vaikka sääntöjen mukaan jokaisella sallittaisiin armollisesti
kolme. Dovlatoville riittää vain yksi.
”Aloin melkein itkeä itsesäälistä.
Olinhan kolmekymmentäkuusivuotias. Kahdeksantoista noista vuosista olin
viettänyt työelämässä. Jos olin jotain tienannut, olin myös jotain ostanut.
Olin kuvitellut, että minulla on jonkinlainen omaisuus.. Mutta lopputuloksena
olikin vain yksi matkalaukku. Sitä paitsi melko vaatimattoman kokoinen.
Kuuluinko sittenkin köyhälistöön? Miten tähän oli tultu?!”
Matkalaukku
unohtuu uudessa kotimaassa Yhdysvalloissa kaapin takanurkkaan vuosikausiksi,
kunnes eräänä päivänä Dovlatov ottaa sen esiin. Hän tyhjentää sisällön keittiön
pöydälle ja siinä ne lojuvat – kaikenkirjavat tavarat, jotka hän kolmenkymmenen
kuuden elinvuotensa aikansa ehti koota vanhassa kotimaassaan. Suomalaiset
kreppisukat, puolue-eliitin puolikengät, kaksirivinen puku, popliinipaita, upseerinvyö,
talvilakki, autonkuljettajan hansikkaat ja Ferdinand Légerin takki. Niistä hän sitten ryhtyy yksitellen
kertomaan ja avaa tavaroiden kautta ikkunan aikaisempaan elämäänsä.
Dovlatovin
elämä Neuvostoliitossa on ollut juuri niin absurdia ja käsittämätöntä kuin
kommunistisen systeemin kiemuroista vähääkään perillä oleva lukija voi arvata. Mikään ei
mene niin kuin pieni ihminen on ajatellut, sillä systeemi on aina suurempi ja
mahtavampi. Kaikki on epäloogista ja sääntöjä ei ole suinkaan tehty
rikottaviksi. Tästä kafkamaisesta maailmasta Dovlatov jutustelee lukijalle
hauskasti ja rennosti, eikä lukija voi kuin epäuskoisesti hymyillen pudistella päätään kaiken
absurdiuden edessä.
Sergei
Dovlatovia tituleerataan uudemman venäläisen kirjallisuuden klassikoksi ja
Matkalaukullaan (Idiootti 2012) hän sai juuri yhden fanin lisää.
Tartu
tähän:
1.
Jos pidät kepeästä tarinankerronnasta.
2. Jos pidät yhteiskunnallisista romaaneista.
3. Jos haluat tutustua itänaapurimme menneisyyteen hauskalla tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti