maanantai 19. elokuuta 2013

Simon Lelic: Tuomio


Simon Lelicin Tuomio (2013 Like, suom. Terhi Kuusisto) on piinaavan jännittävä epätyypillinen jännäri. Se on karmiva kertomus lakimiehestä, Leo Curticesta, joka päättää ryhtyä 12-vuotiaan pojan puolustusasianajajaksi. Pojan syyllisyydestä ei ole epäselvyyttä: hän on julmasti tappanut samanikäisen koulutoverinsa ja Leon tehtäväksi jää ainoastaan tuomion pituuteen vaikuttaminen.

Leo saa kuitenkin pian huomata, ettei ole helppo puolustaa sellaista, jonka kaikki muut jyrkästi tuomitsevat jo ennen oikeudenkäyntiä. Ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi Leo haluaa olla pojan puolella, tuon julman hirviön, joka ansaitsisi itse kuolla vähintään yhtä raa’alla tavalla. Kukaan ei tunnu ymmärtävän Leon selitystä siitä, ettei hän suinkaan halua puolustella pojan tekoa, mutta haluaa, että tämä saa tuomionsa reilussa oikeudenkäynnissä. Leo yrittää saada muut myös huomaamaan sen, että kyseessä on 12-vuotias lapsi. Turhaan. Päätös pojan puolustamisesta on tuomio lopulta myös Leolle itselleen – sen hän saa karvaasti kokea.

Lukijana on ahdistava seurata Leon yksinäistä kamppailua 12-vuotiaan lapsen ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Joukkohysteria, jonka valtaan koko muu kaupunki tuntuu joutuneen, puistattaa. Lelic välttää lukijan onneksi sudenkuopan, johon tämänkaltaisessa tarinassa olisi helppo luiskahtaa. Hän ei sorru mustavalkoiseen asetelmaan: Leo hyvä – muut pahoja. Lelicin puolueettomuus panee lukijan pohtimaan omia asenteitaan ja mielipiteitään ja tarinan edetessä lukija huomaa itsekin sen, ettei mikään ole mustavalkoista. Tuomio on helppo julistaa silloin, kun asioista ei juuri mitään vielä tiedä. Mitä enemmän näkökulmia tuodaan mukaan, sen vaikeammaksi tuomion julistaminen käy – sen saa lukija karvaasti kokea.

Tartu tähän:

1. Jos pidät psykologisesta jännityksestä.
2. Jos olet kyllästynyt pohjoismaiseen poliisikirjallisuuteen.
3. Jos haluat ajateltavaa, etkä halua päästää itseäsi helpolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti