Toinen
onnistunut valinta tämän kesän lomamatkakirjakseni oli ruotsinsuomalaisen Eija
Hetekivi Olssonin esikoisromaani Tämä ei ole lasten maa (Schildts &
Söderströms 2013, suom. Outi Menna). Se on vaikuttava tarina nuoresta
suomikoululaisesta Miirasta, joka kasvaa Göteborgin ankarassa lähiössä.
(Toisesta onnistuneesta matkavalinnastani, Davide Enia: Maan päällä, kerroin jo
aiemmin.)
”Oli ihan ok, että haukuttiin
huoraksi tai paskapääksi tai että pojat kähmivät, mutta ei ollut ok reagoida
siihen. Oli myös ok saada kritiikkiä opettajalta, mutta ei ollut ok kritisoida
opettajaa. --- hän (Miira) vihasi naurettavia leikkejä. Ruutuhyppelyä,
naruhyppelyä ja twist-hyppelyä. Ja peiliä missä piti jähmettyä heti kun jääjä
kääntyi. Hän halusi leikkiä sotaa, taistella poikia vastaan oveluudella ja
asianmukaisilla leikkikaluilla. Hän oli kuitenkin tyttö eikä saanut leikkiä
sotaa koska muuten hän oli häiritsevä ja väkivaltainen, mutta ei se poika,
jonka kanssa hän leikki.”
Miira
on tyttö, joka ei alistu tytön kapeaan rooliin. Hän haluaa olla omanlaisensa, määrätä
itsestään ja saada oikeudenmukaista kohtelua. Muiden mielestä Miira on hankala,
äänekäs ja ärsyttävä. Miksei tämä vain voisi tyytyä omaan osaansa kuten kaikki
muutkin tytöt? Hiljainen ja alistuva lettipää olisi niin paljon helpompi tapaus
kaikille.
Miiran
taistelu epäoikeudenmukaisuutta vastaan on välillä toivotonta kamppailua
tuulimyllyjä vastaan, mutta lukijan onneksi hän ei luovuta. Voimakas tahto olla
tulevaisuudessa jotain enemmän kuin göteborgilaisen lähiön rappusiivooja kantaa
tätä sinnikästä tyttöä eteenpäin. Lukija toivoo sydän sykkyrällä tälle
omapäiselle ja sitkeälle tytölle hyvää ja onneksi kirjan lopussa pieni
toivokin pilkahtaa.
Eija
Hetekivi Olsson on onnistunut kirjoittamaan esikoisromaanin, joka vakuutti
intensiivisyydellään. Todentuntuinen tarina Miirasta jää mieleen pitkäksi
aikaa. Kunpa tämä kirjailija kirjoittaisi jo seuraavaa!
Tartu
tähän:
1.
Jos haluat sukeltaa suomalaisen maahanmuuttajan karuun arkeen.
2.
Jos tyttöjen elämä ja asema kiinnostaa sinua.
3.
Jos haluat lukea kirjan tekijältä, josta varmasti kuullaan vielä.
Kirja on pyydetty ja saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tekstin sisältöön.
rankka kuvaus jossa näkyy ja kuuluu että lapset ja nuoret eivät saa tukea kotoa ei koulusta eikä yhteiskunnalta......uskon että tämä on arkea myös suomalaisessa yhteiskunnassa........ja kamalanmaksi muuttuu kun säästöt tulevat voimaan......Siitä on kaukana myös PISATUTKIMUSTEN kärkisijat
VastaaPoistaOlet oikeassa! Tuohon suuntaan mennään, jos ja kun lapsilta säästetään. Silloin pärjäävät vain hyväosaisten lapset sekä ne Miiran kaltaiset vahvat lapset, jotka heikoista lähtökohdistaan huolimatta pystyvät kuin ihmeen kaupalla räpiköimään eteenpäin. Muut uppoavat kuin kivi pohjaan. Tämä on hieno kirja!
Poista