tiistai 20. lokakuuta 2015

Juhana Torkki: Puhevalta käyttöön!

Muutama vuosi sitten hehkutin blogissani Juhana Torkin Puhevalta: kuinka kuulijat vakuutetaan-kirjaa parhaaksi puhetaitoa käsitteleväksi kirjaksi, jonka olen koskaan lukenut. Nyt Torkki on täydentänyt mahtavaa teostaan toisella ja nämä kaksi kirjaa luettuaan voi vain todeta, ettei ole Torkin voittanutta!

(Torkin edelliseen Puhevalta-teokseen voit käydä tutustumassa täällä.)

Puhevalta käyttöön!: näin valmistelet elämäsi puheen–kirja (2015 Otava) antaa nimensä perusteella olettaa, että kyseessä on tyypillinen puheenpitäjän niksikirja täynnä yksityiskohtaisia ohjeita pukeutumisesta äänenkäyttöön ja powerpoint-slaidien määrästä maneerien hillitsemiseen. Ei sinne päinkään! Torkki yllättää tarinallisella tyylillään lukijan täysin ja viesti menee taatusti perille paremmin kuin tavanomaisista esitystenparantamiskirjoista.

Torkki ottaa nerokkaasti käyttöönsä dialogikirjoittamisen antiikinaikaiset perinteet ja on kietonut puheviestinnän opetukset eteenpäin soljuvan tarinan muotoon. Kaksi lapsuudenaikaista luokkatoveria tapaa toisensa Lapin lumilla. Toinen miehistä on uupunut insinööri, joka tuskailee työhönsä liittyvien esitysten kanssa, jotka tietää itsekin puuduttavan tylsiksi. Toinen miehistä sattuu olemaan puheviestinnän kouluttaja, joka lupaa antaa vanhalle kaverilleen yhdeksän neuvoa hyvän puheen pitämiseen. Kirja etenee dialogina näiden kahden miehen välillä - insinööri ihmettelee ja kyseenalaistaa ja puheviestinnän ammattilainen perustelee ja haastaa ajattelemaan toisin.

Torkin antamat neuvot pohjautuvat itsensä Aristoteleen kolmijakoon paatoksesta, eetoksesta ja logoksesta. Ne muodostavat edelleen hyvän puheen pohjan, mutta tämän puheviestinnän kouluttaja paljastaa insinöörikaverilleen vasta lopuksi. Saattaa olla, että insinööri olisi lakannut kuuntelemasta heti alkuunsa, jos liikkeelle olisi lähdetty jankuttamalla kreikkalaisista filosofeista. Nyt Torkki tarjoilee vanhan reseptin nykylukijaa kiinnostavalla ja koukuttavalla tavalla.

Torkin neuvot löyvät insinöörin – ja lukijan – ällikällä. Ensin otetaan käsittelyyn kuulijoiden tunteet: mistä puhuja on kuulijoille kiitollinen; mitä kuulijat ehkä pelkäävät ja mistä he tuntevat ylpeyttä. Sitten käännytään pohtimaan puhujaa itseään: mistä puhuja on oikeasti innostunut; mitä hän pelkää ja miten puhuja voisi tehdä puheellaan maailmasta paremman. Kolme viimeistä neuvoa keskittyvät itse puheeseen: miten sanoma väännetään rautalangasta; mitä omakohtaista siihen voi tuoda mukaan ja minkä lauseen puhuja toivoo kuulijoiden muistavan.

Torkkia on helppo uskoa. Hän perustelee väitteensä hyvin ja saa ajattelemaan puheen pitämistä isommin. Useimmat puhujat lähtevät liikkeelle lopputuloksen kannalta pikkuasioista (tekniikasta, jännittämisestä jne.) ja siksi kaikista esityksistä tulee samanlaisia ja yhtä nukuttavia. Puheenpitämisen pääpointtia ei ole mietitty monasti ollenkaan.

Kun ottaa Torkin neuvot käyttöön (ja aloittaa puheen suunnittelun ajoissa!), pääsee hyvän puheen ytimeen miettimään sitä tärkeintä: mitä minä tavoittelen tällä puheellani ja millä tavalla saan viestini menemään perille juuri näille kuulijoille. Tämän pitäisi olla jokaikisen esityksen lähtökohta. Maneereihin, punastumiseen ja powerpoint-slaideihin ei kukaan kiinnitä huomiota, jos puhe itsessään on loistava.

Puheiden ja esitysten pitäjä ei tarvitse kirjahyllyynsä kuin kaksi teosta: Torkin molemmat Puhevallat. Niissä on sanottu kaikki olennainen. Muita et enää tarvitse.

Tartu tähän:

1. Jos haluat oppia loistavaksi puhujaksi.
2. Jos pidät mukaansatempaavista tietokirjoista.
3. Jos sinulla on aikaa vain yhdelle puheoppaalle.

Kirja on saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tämän tekstin sisältöön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti