Muutama vuosi sitten hehkutin blogissani Juhana Torkin Puhevalta: kuinka
kuulijat vakuutetaan-kirjaa parhaaksi puhetaitoa käsitteleväksi kirjaksi, jonka
olen koskaan lukenut. Nyt Torkki on täydentänyt
mahtavaa teostaan toisella ja nämä kaksi kirjaa luettuaan voi vain todeta,
ettei ole Torkin voittanutta!
(Torkin edelliseen Puhevalta-teokseen voit käydä tutustumassa täällä.)
Puhevalta käyttöön!: näin valmistelet elämäsi puheen–kirja (2015 Otava)
antaa nimensä perusteella olettaa, että kyseessä on tyypillinen puheenpitäjän
niksikirja täynnä yksityiskohtaisia ohjeita pukeutumisesta äänenkäyttöön ja
powerpoint-slaidien määrästä maneerien hillitsemiseen. Ei sinne päinkään!
Torkki yllättää tarinallisella tyylillään lukijan täysin ja viesti menee
taatusti perille paremmin kuin tavanomaisista esitystenparantamiskirjoista.
Torkki ottaa nerokkaasti käyttöönsä dialogikirjoittamisen
antiikinaikaiset perinteet ja on kietonut puheviestinnän opetukset eteenpäin
soljuvan tarinan muotoon. Kaksi lapsuudenaikaista luokkatoveria tapaa toisensa
Lapin lumilla. Toinen miehistä on uupunut insinööri, joka tuskailee työhönsä
liittyvien esitysten kanssa, jotka tietää itsekin puuduttavan tylsiksi. Toinen
miehistä sattuu olemaan puheviestinnän kouluttaja, joka lupaa antaa vanhalle
kaverilleen yhdeksän neuvoa hyvän puheen pitämiseen. Kirja etenee dialogina
näiden kahden miehen välillä - insinööri ihmettelee ja kyseenalaistaa ja
puheviestinnän ammattilainen perustelee ja haastaa ajattelemaan toisin.
Torkin antamat neuvot pohjautuvat itsensä
Aristoteleen kolmijakoon paatoksesta, eetoksesta ja logoksesta. Ne muodostavat edelleen
hyvän puheen pohjan, mutta tämän puheviestinnän kouluttaja paljastaa
insinöörikaverilleen vasta lopuksi. Saattaa olla, että insinööri olisi lakannut
kuuntelemasta heti alkuunsa, jos liikkeelle olisi lähdetty jankuttamalla kreikkalaisista
filosofeista. Nyt Torkki tarjoilee vanhan reseptin nykylukijaa kiinnostavalla
ja koukuttavalla tavalla.
Torkin neuvot löyvät insinöörin – ja lukijan – ällikällä. Ensin otetaan
käsittelyyn kuulijoiden tunteet: mistä puhuja on kuulijoille kiitollinen; mitä
kuulijat ehkä pelkäävät ja mistä he tuntevat ylpeyttä. Sitten käännytään pohtimaan
puhujaa itseään: mistä puhuja on oikeasti innostunut; mitä hän pelkää ja miten
puhuja voisi tehdä puheellaan maailmasta paremman. Kolme viimeistä neuvoa
keskittyvät itse puheeseen: miten sanoma väännetään rautalangasta; mitä
omakohtaista siihen voi tuoda mukaan ja minkä lauseen puhuja toivoo kuulijoiden
muistavan.
Torkkia on helppo uskoa. Hän perustelee väitteensä hyvin ja saa
ajattelemaan puheen pitämistä isommin. Useimmat puhujat lähtevät liikkeelle
lopputuloksen kannalta pikkuasioista (tekniikasta, jännittämisestä jne.) ja
siksi kaikista esityksistä tulee samanlaisia ja yhtä nukuttavia. Puheenpitämisen
pääpointtia ei ole mietitty monasti ollenkaan.
Kun ottaa Torkin neuvot käyttöön (ja aloittaa puheen suunnittelun
ajoissa!), pääsee hyvän puheen ytimeen miettimään sitä tärkeintä: mitä minä tavoittelen
tällä puheellani ja millä tavalla saan viestini menemään perille juuri näille
kuulijoille. Tämän pitäisi olla jokaikisen esityksen lähtökohta. Maneereihin,
punastumiseen ja powerpoint-slaideihin ei kukaan kiinnitä huomiota, jos puhe
itsessään on loistava.
Puheiden ja esitysten pitäjä ei tarvitse kirjahyllyynsä kuin kaksi teosta: Torkin
molemmat Puhevallat. Niissä on sanottu kaikki olennainen. Muita et enää
tarvitse.
Tartu tähän:
1. Jos haluat oppia loistavaksi puhujaksi.
2. Jos pidät mukaansatempaavista tietokirjoista.
3. Jos sinulla on aikaa vain yhdelle puheoppaalle.
Kirja on saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tämän tekstin sisältöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti