Audrey Magee: Sopimus

Yleensä toista maailmansotaa käsittelevissä romaaneissa on näkökulma jonkun muun kuin natsi-ideologiaan uskovan saksalaisen. Päähenkilönä esiintyy useammin juutalainen, vastarintaliikkeen jäsen tai ainakin sisimmässään natsismin vääräksi alusta saakka tunteva henkilö. 

Audrey Mageen Sopimuksessa (2015 Atena, suom. Heli Naski) natsipropaganda puree päähenkilöihin niin, että he uskovat vilpittömästi sen olevan mahtava ja oikeudenmukainen ideologia, jota on ilo noudattaa. Kunnes saavat itse tuta sen epäoikeudenmukaisuuden.

Tarina saa alkunsa siitä, kun Peter Faber ja Katharina Spinell avioituvat, vaikkeivät ole koskaan tavanneet toisiaan. Peter haluaa saada vihkiloman ja koska hänellä ei ole tyttöystävää, jota kosia, hän valitsee Katharinan aviopuolisokatalogista vaimokseen.

Katharinalla on avioitumiseen oma motiivinsa: aviopuolison kaatuessa rintamalla hän olisi oikeutettu leskeneläkkeeseen. Peter vihitään rintamalla Katharinan valokuva kädessään ja Katharina osallistuu samaan aikaan samanlaiseen seremoniaan Berliinissä. Parin päivän päästä tuore aviopari tapaa toisensa ensimmäistä kertaa ja kaikkien yllätykseksi he rakastuvat tulisesti toisiinsa.

Onnea kestää muutaman viikon, jonka jälkeen Peter palaa rintamalle. Toivo jälleennäkemisestä saa Peterin kestämään vilua ja nälkää sekä alati pahenevia taisteluja. Kotirintamalla Katharinan tilanne on parempi, sillä hänen isänsä tekee palveluksia korkea-arvoiselle natsilääkärille ja perheellä riittää ruokaa ja lämpöä. Turkiksia ja koruja käydään hakemassa karkotettujen juutalaisten kodeista.

Peter on kirjan alussa kirkasotsainen nuorukainen, joka haaveilee opettajan ammatista ja Katharina taas se, joka vankemmin uskoo natsien opetuksiin. Propaganda puree Peteriin ja hän alkaa taistelujen tuoksinassa mieltyä ajatukseen siitä, että Saksan kuuluukin olla Euroopan kuningas ja muiden kansojen sille alamainen.

Peterin mukana lukija raahataan väkisin eturintamaan kokemaan sota sellaisena kuin sotilaat sen näkivät. Propagandistit vaahtosivat sodasta sankarillisena ja hienona kokemuksena viedä saksalaisuutta eteenpäin, mutta todellisuudessa sodissa ei ole mitään loistokasta. Se on pelkkää kärsimystä ja kuolemaa, jonka Magee raaoilla rintamakuvauksillaan hyvin lukijalle osoittaa.

Katharinan kehitys käy toiseen suuntaan. Hän uskoo alussa vankkumattomasti isänsä esimerkkiä noudattaen natsien puheisiin, mutta alkaa epäillä systeemiä, kun julmuus osuu lopulta hänen omaan perheeseensä. Siihen saakka kaikki on ollut Katharinalle ihan okei ja juutalaisten asunnoissa ihan hyväksyttävää käydä penkomassa.

Audrey Mageen Sopimus on mielenkiintoinen tarina ihan tavallisista saksalaisista, jotka uskoivat natsi-ideologiaan ja alkoivat ajatella olevansa parempia kuin muut. Kun kaikki ympärillä toistavat samaa viestiä, on vaikeaa olla eri mieltä: varsinkin kun omassa vaakakupissa painaa huoli omista läheisistä ja selviytymisestä päivästä toiseen. Sodan vyöryessä yhä lähemmäs kyseenalaistaminen ja vastarintaan nouseminen tulee yhä vaikeammaksi.

Mageen kirja on vetävä ja ajatuksia herättävä lukuromaani, joka panee miettimään, miten itse olisi toiminut. Olisiko ollut johdateltavissa vai olisiko uskaltanut tehdä toisin?

Tartu tähän:

1. Jos yksittäiset ihmiskohtalot kiehtovat sinua.

2. Jos haluat uuden näkökulman toiseen maailmansotaan.

3. Jos pidät mukaansa tempaavista historiallisista romaaneista.