Karo Hämäläinen: Yksin: romaani Paavo Nurmesta

”Vain urheilun olin itse valinnut. Sitäkään en ollut koskaan rakastanut.”

Karo Hämäläisen uutuus Yksin: romaani Paavo Nurmesta (2015 WSOY) olisi saattanut jäädä minulta hyvinkin lukematta, ellen olisi lukenut Jean Echenoz´n romaania juoksijalegenda Emil Zatopekistä. 

Echenoz osoitti teoksessaan Pitkä juoksu (2010), että kestävyysurheilijasta, hänen harjoittelustaan ja kisailuistaan saa kirjoitettua hyvän ja koskettavan kirjan, josta kestävyysurheilusta kiinnostumatonkin yllättävästi kiinnostuu – jopa innostuu!

(Lukuneuvojan arvioon Echnoz´n hurmaavasta romaanista pääset tutustumaan täältä.)

Echenoz´n ansiosta Karo Hämäläisen teos suorastaan veti minua puoleensa. Millaisen tarinan hän kertoisi Suomen omasta legendasta, Paavo Nurmesta, joka oli minulle tuttu lähinnä pronssisena patsaana, jonka liepeillä silloin tällöin pyörin etsimässä autolleni parkkipaikkaa Helsingissä. Tietoni Paavo Nurmen saavutuksista ja elämästä yleensä olivat hävyttömän huonot. Nyt tiedän onneksi jo enemmän.

Karo Hämäläisen hienossa romaanissa Paavo Nurmi tilittää elämänsä kulun lukijalle. Nurmi alkoi harjoitella kestävyysjuoksua jo hyvin nuorena, koska huomasi olevansa siinä hyvä. Hän ei piitannut valmentajien ohjeista, vaan harjoitteli sinnikkäästi omalla tyylillään, temmollaan ja systeemillään. Periksiantamattomuudellaan hän voitti Suomelle yhdeksän olympiakultaa ja liudan muita mitaleja ja hän on edelleen yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä olympiaurheilijoista.

Tämän moni varmasti jo tiesikin. Hämäläisen kirja pureutuu menestystä paljon syvemmälle ja kirjailijan käsittelyssä Nurmi paljastuu varsinaiseksi jästipääksi, jolla oli pakonomainen tarve olla aina paras ja voittamaton. Niin urheilussa kuin myöhemmissä liiketoimissaankin. Nurmi ei koskaan juossut siksi, että olisi rakastanut juoksemista, vaan siksi, että hän olisi jotain. Ja tappiota hän vihasi - voitoilla ei niinkään ollut merkitystä.

Hämäläisen kirjassa Nurmen menestyksen alla piilotteee pieni poika, joka halusi päihittää isänsä. Poika, joka oli tyypilliseen suomalaiseen tapaan kasvatettu ajattelemaan, ettei sinusta ikinä mitään tule. Poika, jolle ei oltu koskaan suotu hellyyttä ja joka oli joutunut peittämään omat tunteensa. Poika, joka ei juossut treenatakseen, vaan siksi, että saisi olla yksin, koska kotona häntä ei kukaan kaivannut.

Turvaa tämä poika oppi hakemaan matematiikasta. Numeroiden avulla Nurmi kalkuloi itsensä voittoon ja piinasi ruumiinsa muita sitkeämmäksi. Laskelmointi vei hänet urheilussa pitkälle ja hän yritti hallita koko elämäänsä järkeilyllä, mutta sama taktiikka ei pädekään ihmissuhteissa. Hämäläisen Nurmi on hyvin onneton mies.

Öisin Paavo kuulee isänsä äänen, joka sanoo hänelle lempeästi totuuden: ettei hän ole oikeasti saavuttanut mitään. Sillä kultamitalit, maailmanennätykset ja tuottoisat bisnekset eivät tuo ihmiselle onnea. Niistä voi iloita vain silloin, kun rinnalla on ihmisiä, joiden kanssa iloita. Ja läheisiin ihmissuhteisiin verrattuna ulkoisilla meriiteillä ei ole mitään merkitystä, eikä Nurmella ollut koskaan ketään. Hämäläisen kirja on pohjimmiltaan hyvin surullinen tarina ja viimeisillä sivuilla tulee tippa linssiin väkisinkin. Kunpa itse osaisi elää niin ettei katuisi elämättömyytään.

Hämäläisen toteava ja napakan lyhytlauseinen tyyli sopii hyvin hänen insinöörimäisen yksioikoiselle ja nautintokielteiselle minäkertojalleen. Hän onnistuu luomaan hienon oman versionsa tuimasta ja salaperäisestä juoksijalegendastamme, lentävästä suomalaisesta, jonka saavutuksista kyllä tiedetään, mutta ihmisestä niiden takana hyvin vähän. Hämäläisen Nurmi osoittautuu mieheksi, joka inhosi parrasvaloissa paistattelua, treenasi paetakseen itseään, eikä koskaan uskonut siihen, että häntäkin varten olisi maailmassa ehkä ollut joku. 

Huom! Myös juoksua harrastava voi saada kirjasta tsemppiä harjoitteluun ja hymyn huulille lukiessaan Nurmen yksioikoisia treeniohjeita: Voitat, jos juokset muita nopeammin.” ”Jos haluaa oppia juoksemaan kovaa, on juostava kovaa.” Ei se sen mutkikkaampaa ole.

Tartu tähän:

1. Jos haluat lukea koskettavan tarinan.

2. Jos suomalaisen urheilun historia kiinnostaa sinua.

3. Jos pidät kotimaisesta laatukirjallisuudesta.