Nuorta
Frank Martelaa tituleerattiin jo parikymppisenä filosofilegenda Esa Saarisen
manttelinperijäksi, eikä Martelan säihke ole siitä yhtään vähentynyt nyt
kolmekymppisenäkään. Elämän ja ihmisyyden pohdiskelu on hänelle edelleen yhtä
inspiroivaa ja nykyään hän iloitsee siitä, että voi tehdä työkseen sitä, mitä
eniten rakastaa.
Ei
ole mikään suuri yllätys, että että lukeminen kuuluu (tämänkin) filosofin ja tieteentekijän
lempiharrastuksiin. Martela kertoo lukevansa kaikenlaista laidasta laitaan ja
hänen suosikkikirjojensa joukosta löytyy niin nuortenromaaneja kuin
tajunnanvirtaisesti eteneviä klassisen modernismin edustajia.
Lapsena hän piti
Viisikoista, varhaisteininä Taru sormusten herrasta –trilogiasta ja
14-vuotiaana Herman Hesse kolahti häneenkin kovaa. Parikymppisenä hän luki Proustia ja häkeltyi siitä introspektiivisestä tarkkuudesta, jolla
kirjailija onnistui kuvaamaan ihmismielen hienovaraisia liikehdintöjä. Opiskeluaika täyttyi luonnollisesti filosofian
klassikoista Sartresta Wittgensteiniin ja hän kertoo lukevansa
mielellään teoksia myös muilta tieteenaloilta: antropologiasta,
taloustieteestä, sosiologiasta – oikeastaan melkein miltä alalta tahansa.
”Kun
ikäni alkoi kakkosella, saatoin käyttää kirjoihin yli tuhat euroa vuodessa. Sen
seurauksena minulla on varastossa useampi sata kirjaa, jotka odottavat
lukuvuoroaan.” Martela kertoo. ”Muutama vuosi sitten tiedostin, että osa niistä
on edelleen lukematta sinä päivänä, kun kuolen. Tämän hyväksyminen otti
aikansa.”
Lukiessaan
Martela etsii kirjasta vastauksia kysymykseen ihmisyydestä. Hän haluaa, että
kirja kertoo jotain sellaista ihmisenä olemisesta, jota en ennen sitä ole hahmottanut.
Tätä ajatusta voi pitää johtotähtenä hänen kirjavalinnoilleen niin faktassa
kuin fiktiossakin. Näitä viittä hän suosittelee blogini lukijoille.
Frank Martela suosittelee:
1.
Colin Wilson: Sivullinen ihminen (2007, ilmestynyt aiemmin nimellä Sivullisen
ongelma)
”Ihminen on porvarillinen kompromissi,
puolimatkan krouvi.”
“Tässä nerokkaan itsevarmassa
kirjassa nuori Colin Wilson tekee läpileikkaavan katsauksen sivullisuuden
ongelmaan ja miten sitä ovat käsitelleet esimerkiksi Camus, Dostojevski,
Hemingway, Nietzsche, Hesse ja T. E. Lawrence. Wilson kirjoittaa siitä
merkityksettömyyden kuilusta, joka vaanii pehmeiden elämänkudelmiemme takana ja
jota me pakenemme porvarillisen päämääräorientoituun elämään. Mutta löytyykö
lopussa ratkaisu sivullisen ongelmaan vai löysikö Wilson sen vasta myöhemmin
elämässään?”
Kenelle? “Jokaiselle
joka on paininut sivullisuutensa kanssa tai jolle yllä luetellut kirjailijat
kolahtavat.”
2.
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta (2011)
“Kirja, jossa kirjailija
’Michel Houellebecq’ joutuu raa’an paloittelumurhan uhriksi on kirjailijansa
yksi parhaista teoksista. Tutut houellebecqilaiset elementit ovat mukana.
Ranskalaisen kirjallisuuden suuri hapannaama poistaa kaikki pehmeät kerrokset
likaisen totuuden ympäriltä ja pakottaa näkemään maailman juuri niin
raadollisena kuin se on. Silti juuri tässä teoksessa on myös jotakin outoa
lempeyttä maailmaa kohtaan.”
Kenelle? “Ihmiselle,
joka aina välillä haluaa kohdata elämän raadollisuuden silmästä silmään.”
3.
Eugen Herrigel: Zen ja jousella ampumisen taito (1978)
“Keveä johdatus zeniläisyyden
henkeen ja filosofiaan. Kirja kertoo Eugen Herrigelin omakohtaisista
kokemuksista, kun hän lähti Japaniin opiskelemaan jousella ampumisen taitoa
japanilaisen zen-mestarin opastuksella. Lyhyt ja helppolukuinen, mutta
johdattaa näkemään maailman uudella tavalla ja tekee elämästä helpompaa.”
Kenelle? “Elämäntaitonsa
kehittämisestä kiinnostuneilla”
4. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (1959-1962)
“Suomalaisuuden painava teos,
joka piirtää psykologisesti ja sosiologisesti tarkan kuvan yhden hämäläiskylän
elämästä, johon punaisten ja valkoisten välinen konflikti lyö syvän kiilan.
Väinö Linna ei ole vain loistava tarinankertoja, vaan kirjasta oppii myös
ihmisyydestä, historiasta ja siitä, miten helposti ihmiset voivat sortua
tappamaan toinen toisiaan. Ennen kaikkea kirjasta oppii jotakin olennaista
suomalaisuudesta ja siitä historiasta, joka on tehnyt meistä niitä ihmisiä
joita tänä päivänä olemme.”
Kenelle? “Kaikille
ihmisyydestä tai suomalaisuudesta kiinnostuneille.”
5.
Luc Ferry: Opi elämään: filosofinen käsikirja (2008)
“Luc Ferryn mukaan filosofiset
teoriat ovat ”tapoja asennoitua olemassaoloon.” Tämä kirja on mielestäni yksi
parhaimmista johdannoista filosofiaan. Kuivien teorioiden sijasta kirjan
lähtökohtana on ihmisenä olemisen ongelma ja ne vastaukset tähän ongelmaan,
joita filosofit Sokrateesta Nietzscheen ovat tähän ongelmaan antaneet.”
“Jokaisella meistä on
maailmankatsomus, joka ohjaa päivittäisiä valintojamme. Mutta harva meistä on
siitä tietoinen, enemmänkin olemme automaattisesti omaksuneet sen ympäröivältä
kulttuurilta. Ferry valoittaa helposti lähestyttävällä tavalla erilaisia
maailmankatsomuksia ja näin tekee meidät tietoisemmaksi siitä tavasta, jolla
elämäämme elämme. “
Kenelle? “Hänelle,
joka haluaa valita itse elämäntapansa ja -asenteensa. Ihmiselle, jolla on
rohkeutta irtautua annetuista totuuksista ja ottaa oma elämä haltuunsa.”
Hyviä
lukuelämyksiä!
Tärkein puuttuu: Raamattu ja sanoma ihmisen mahdollisuudesta elää ja löytää merkitys uutena luomuksena Kristuksessa.
VastaaPoista