Teini-ikäinen
tyttäreni pitää ja on aina pitänyt siivoamisesta. Kyllä - tällaisia
luonnonoikkuja on todella olemassa. Hänen huoneensa on aina tip top ja hän
kertoo rentoutuvansa järjestellessään laatikoitaan ja vaatekaappiaan. Hän ei
suhtaudu siivoamiseen pakkomielteisesti, en siis ole huolissani hänestä, vaan
hän todella nauttii tekemisestään.
Ehdotin
hänelle vuosi sitten, että hän saa toki vapaasti siivota myös muualla talossa
ja aika usein tyttö innostui imuroimaan ja pyyhkimään pölyjä. Katselessani hänen
tyytyväistä uurastustaan aloin tuntea huonoa omaatuntoa. Tyttäreni siivoaa
ahkerasti, eikä saa siitä mitään palkaksi ja toinen tyttäreni taas sotkee minkä
ehtii. Päätin alkaa maksaa jokaisesta siivouskerrasta.
Tein
suuren virheen. Palkitsemalla tyttäreni siitä mitä hän ennen teki iloisesti ja
vapaaehtoisesti, sain hänet tekemään siivoukset vain rahasta. Hän alkoi
hutiloida, häntä sai patistaa hommiin, häntä ei enää yksinkertaisesti kiinnostanut.
Ulkoinen motivaatio (palkka) söi sisäisen motivaation (työn ilo), eikä paluuta
vanhaan tietenkään enää ollut.
Jos
olisin ollut fiksu ja lukenut Frank Martelan Valonöörit: sisäisen motivaation
käsikirjan (2015 Gummerus) ennen huonoa neronleimaustani, olisin antanut
tyttäreni jatkaa vapaaehtoista siivoamista. Huonoa omaatuntoani olisin voinut
lievittää antamalla hänelle rahasumman muuten vaan, ilman että olisin
yhdistänyt sen ahkerointiin. Tämä oli yksi niistä monista oivalluksista, jotka
sain luettuani Martelan uutuuden.
Edellisessä
kirjassaan Tahdonvoiman käyttöohje Martela antoi käytännön ohjeita siihen,
miten meistä jokainen voisi saavuttaa paremmin päämääränsä. Tässä uusimmassa
näkökulma on toinen: siinä keskitytään tarkastelemaan sitä, minkälaisia
päämääriä ihmisen tulisi tavoitella. On olemassa nimittäin oikean- ja vääränlaisia päämääriä. Näin ollen on järkevää lukea ensin
Valonöörit ja selvittää itselleen omat päämääränsä ja vasta sen jälkeen tarttua
Tahdonvoima-kirjaan, josta voi napsia neuvot matkalle kohti niitä oikeanlaisia
päämääriään.
(Lukuneuvojan
arvioon Martelan edellisestä voit tutustua täältä.)
Valonööri
(englanniksi lightneer) on Martelan mukaan ihminen, joka on löytänyt oman
intohimonsa ja säteilee innostuksen valoa ympärilleen. Valonööri tekee paljon
ja saa asiota aikaan. Hän ei siis ole mikään kitaraa rämpyttelevä saamaton
haihattelija, mutta ei myöskään rahan tai menestyksen perässä juokseva supersuorittaja.
Valonööri tavoittelee itselleen merkityksellisiä asioita ja oikeanlaisia
päämääriä, jotka saavat hänet innostumaan ja ponnistelemaan yhä enemmän.
Sisäinen
motivaatio on avainasemassa, jos aikoo lähteä kaivamaan omaa valonööriyttään
esiin. On haluttava jotain vapaaehtoisesti. On oltava tarpeeksi kykyjä siihen.
Elämässä on oltava hyviä ihmissuhteita. Ja on pyrittävä tekemään toisille
hyvää. Nämä neljä elementtiä kun saa kohdalleen, on mahdollisuus kasvaa
valonööriksi, oman elämänsä ohjaajaksi.
Skeptinen
lukija voi kavahtaa jo tässä vaiheessa. Taas yksi kirja, joka toitottaa sitä,
kuinka jokaisen tulisi löytää oma intohimonsa. Mistäs ne juustot leivän päälle
revitään ja mitä siitä tulee, jos kaikki vain toteuttavat unelmiaan ja
perustavat luomukahviloita. Kuka ne ”oikeat” työt sitten tekee? Skeptikko voi
kuitenkin lakata meuhkaamasta, sillä Martelan kirja kaivautuu höttöisiä
onnellisuusoppaita paljon syvemmälle.
Hän
ei kannusta tavoittelemaan taivaita. Hän ei usko siihen, että jokainen voi
toteuttaa minkä tahansa unelmansa, jos vain uskoo ja ponnistelee kovasti. Kaikista ei tule
maailmantähtiä, vaikka mitä tekisi. Martela ei kehota ketään hyppäämään tyhjän
päälle, vaan ottamaan elämän realiteetit huomioon ja etsimään sisäistä
valonööriyttään omien taloudellisten ja muiden reunaehtojen sisällä.
Valonööriys ei myöskään rajaudu mihinkään tiettyihin ammatteihin tai tekemiseen, vaan
sitä voi kokea ihan missä tahansa itselleen merkityksellisessä toiminnassa.
Kaikki
neuvonsa Martela pohjaa tieteelliseen tutkimukseen ja tuntuu tietävän aiheesta
valtavasti. Hänen kirjansa eivät siis kuulu self help -oppaiden höpöhöpö-osastoon
vaan sinne tieteelliseen nk. science help -päähän. Martela kirjoittaa
aiheestaan niin innostuneesti, että nuivastikin suhtautuvan lukijan on vaikea
olla innostumatta. Hän kertoo asioista hauskasti, mukaansa tempaavasti ja monin
esimerkein. Hän laittaa myös itsensä likoon kertomalla lukijalle omista
noloista kokemuksistaan omalla sisäisellä matkallaan. Hänen tietokirjaansa ahmii välillä kuin vetävää romaania.
Martelalle
ihmismielen pohdiskelu on selvästi aihe, joka saa hänet liekkeihin. Hän on
uurastanut sen ympärillä vuosikausia, lukenut kasoittain kirjoja, opiskellut,
keskustellut, tunkenut itsensä tutkimusryhmiin ja kirjoittanut. Kaikki tämä
kiinnostus ja valtava innostus välittyy lukijalle hänen teoksissaan ja siksi
niitä on kerta kaikkiaan mahtava lukea. Minä fanitan tätä valonööriä!
Tartu
tähän:
1.
Jos ajattelet eläväsi jonkun muun elämää.
2.
Jos haluat lukea tieteellisesti pätevän elämäntaito-oppaan.
3.
Jos etsit konkreettisia neuvoja elämänlaatusi parantamiseen.
Kirja on saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut
vaikutusta tämän tekstin sisältöön.
Mielenkiintoisen kuuloinen teos. Olen ottanut juuri tuon sisäisen motivaation takia linjan, että kotitöistä, kirjojen lukemisesta yms. ei lapsille makseta eikä muullakaan tavalla palkita vaan hehkutan hyvää oloa, iloa, joka niistä itsessään seuraa. Hauskaa, että tieteelliset teoriat tukevat käsitystäni.
VastaaPoistaMutta by the way, miten niin "kitaraa rämpyttävä saamaton haihattelija". Soittaminen parantaa esim. koulumenestystä ja on monelle intohimon ja luovuuden ilmaisua, ja voipa siitä ammattikin tulla. 7-vuotiaani nappaa vähän väliä kitaran käteen omaehtoisesti, tekee soittoläksyjä päämäärätietoisesti ja keksii omia biisejä ;)
Hei,
PoistaLue ihmeessä Valonöörit, jos olet tällaisia asioita muutenkin pohdiskellut!
"Kitaraa rämpyttävässä saamattomassa haihattelijassa" oli pääpaino jälkimmäisellä osalla eli saamattomalla haihattelulla, ei kitaransoitolla. Soittelu sinänsä on totta kai luovuutta edistävää ja rentouttavaa puuhaa ja joillekin juuri kitaransoitto voi olla se intohimon ja jopa valonööriyden elämään tuoma juttu :)
Tämä on yksi lempparikirjoistani, palaan siihen aina, kun tarvitsen motivaation järkevöittämistä :)
VastaaPoista