torstai 13. maaliskuuta 2014

Erik Axl Sund: Varistyttö


Tukholmalaispoliisi Jeanette Kihlberg on kohdannut urallaan monia kauheita rikoksia, mutta mihinkään näin kammottavaan hän ei ole koskaan ennen törmännyt. 

Ratakiskoilta löytyy jätesäkkiin sullottuna nuoren pojan muumioitunut ruumis. Sitten löytyy toinen kuoliaaksi ruhjottu lapsi. Kolmannen uhrin kohdalla Jeanette tajuaa lähestyvänsä todellista pahuuden ydintä. Carl Larssonin maalausten hempeästä lapsi-idyllistä ei ole tässä teoksessa jäljellä siveltimenvetoakaan.

Varistyttö (2014 Otava, suom. Kari Koski) aloittaa samannimisen trilogian, josta povataan ensimmäistä kunnon haastajaa Stieg Larssonin maailman valloittaneelle millennium-trilogialle. Kirjailijanimi Erik Axl Sundin takaa löytyy kaksikko Jerker Eriksson ja Håkan Axlander ja ainakin kotimaassaan Ruotsissa Varistyttö-sarja on noussut suureen suosioon.

On myönnettävä, että Varistyttö on vetävästi kirjoitettu ja sopivasti koukuttava jännityskirja. Siinä on kiinnostavat henkilöhahmot ja juonikin yllättää. Loppu jää mukavasti kutkuttamaan. Varistyttö ei ole kliseinen tusinadekkari ja kierossa juonessa on  onnistuttu saavuttamaan jotain uutta. Mutta.

Varistyttö on myös uskomattoman raaka kirja. Raiskauksia, pahoinpitelyjä, piiskaamista, hakkaamista, hyväksikäyttöä, kidutusta ja kaikissa näissä kuvottavissa hirmuteoissa uhreina lapset. Ruotsissa riehuvan murhaajan lisäksi juoneen sekotetaan vielä kansainvälisistä kamaluuksista pahimpia: Sierra Leonen lapsisotilaiden kokemat kauheudet ja pieni viipale Stalinin ajan Venäjän kurjuutta ja nälänhätää. Varistyttöön on ängetty yksien kansien sisään kaikki maailman kuvottavin pahuus.

Hirveyksiä vyörytetään lukijalle lähes joka toisella sivulla ja kuvailu on äärimmäisen yksityiskohtaista, suorastaan mässäilevää. Oksennus nousee kurkkuun monessa kohtaa ja viimeistään kirjan puolessa välissä pysähtyy miettimään, miksi ihmeessä luen tällaista.

Varistyttö on yhä väkivaltaisemmaksi yltyneen jännityskirjallisuuden väkivaltaisin päätepiste. Tämän pahemmaksi ei juonta enää pysty kehittämään. Sama kehitys on nähtävissä televisiossa, jossa rikossarjat käsittelevät aina vain raaempia rikoksia. Eivätkö nykyjännärien tekijät keksi mitään muuta uutta kuin lisätä väkivallan määrää? Vai onko syy meissä lukijoissa ja katsojissa? Eikö meille enää riitä mikään?

Varistytön jälkeen alkaa kummasti kaivata vanhoja salapoliisiromaaneja – kilttejä murhamysteerejä, jotka ratkaistaan älyllä, ei patologin pöydällä. Väkivallan voittokulun soisi jo päättyvän.

Tartu tähän:

1. Jos haluat lukea kirjan, joka varmasti puhuttaa.
2. Jos haluat koukuttua.
3. Jos et vähästä hätkähdä.

Kirja on saatu kustantajalta luettavaksi. Sillä ei ole ollut vaikutusta tämän tekstin sisältöön.

6 kommenttia:

  1. Ostin kyseisen kirjan inspiroituneena sanoista "psykologinen trilleri" Mutta mahdoinkohan silti haukata liian ison palan. No ehkäpä se selviää vain lukemalla. Tosin hyllyssä odottaa kyseisen kirjan lisäksi 8 muuta kirjaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue ihmeessä! Voihan olla, että Varistyttö on kirja juuri sinun makuusi!

      Poista
  2. Olen täysin samaa mieltä kanssasi siinä, että vähempi olisi parempi. En ole kylläkään lukenut tätä kirjaa enkä muutakaan tältä kaksikolta, jos ovat kirjoittaneet. Sen sijaan olen lukenut toiselta ruotsalaiselta parivaljakolta Roslund - Hellström ihan mukiinmeneviä rikosromaaneja Peto ja Lokero 21, joissa ei ole niin paljon väkivaltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ymmärtääkseni tämän kaksikon ensimmäinen teos ja paljon raaempi ja oksettavampi kuin mainitsemasi Roslundin ja Hellströmin kirjat. Heidän kirjoistaan olen lukenut kaikki ja erityisesti olen pitänyt teoksista Kolme sekuntia ja Edward Finniganin hyvitys. Myös Lokero 21 oli vetävä!

      Poista
  3. Itse pidin kyllä valtavasti eivätkä kauhun ystävänä raakuudet hetkauttaneet ;-) Tosin arvasin twistin aikaisessa vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmähermoisimmat ystäväni ovat tästä kovasti pitäneet, mutta minä en uskaltanut lukea kuin ensimmäisen osan :)

      Poista