Lukuneuvojana tutkija Lari Kotilainen

Lukuneuvojan sijaisena toimii tällä kertaa suomen kielen tutkija, opettaja ja matkasaarnaaja Lari Kotilainen. Lari on kirjoittanut tietokirjojen lisäksi vinon pinon äidinkielen oppikirjoja ja kertoo kirjoittamisen olevan hänen suuri ammatillinen intohimonsa. Vapaa-ajallaan hän keikkailee lastenmuusikkona Jytäjyrsijät-bändissä.

Lari kirjoittaa suomen kielestä ja sen pelastamisesta hauskasti ja vetävästi, ei rutikuivan tieteellisesti tai ryppyotsaisesti. Hänen teoksensa Suomensuojelija: ohjekirja kielen pelastamiseen (2009 WSOY) on yksi parhaista kielioppikirjoista koskaan. Sen soisi olevan pakollista luettavaa kaikille kielen kanssa työkseen ja/tai huvikseen operoiville. 

Larin virkistäviä ajatuksia suomen kielestä voi seurata myös lukemalla Suomensuojelija-blogia, samannimisiä facebook-sivuja tai twitteriä @LariKotilainen. 

Larin lukumaku on monipuolinen. Mieluiten hän viihtyy tietokirjojen, scifin, sarjakuvien ja lastenkirjojen parissa. Vuonna 2010 Lari vaikutti Finlandia-raadissa ja kahlasi läpi tolkuttoman määrän suomalaista kaunokirjallisuutta. Lukutyyliään Lari luonnehtii pyrähteleväksi: toisinaan hän lukee ison kasan yhden genren kirjoja ja pitää sitten lukemisessa pitkän tauon. Blogini lukijolle hän haluaa kertoa vähän tuntemattomammista suosikeistaan, jotta ne löytäisivät paremmin tiensä muidenkin lukuharrastajien yöpöydille.

Lari Kotilainen suosittelee:

Sergei Dovlatov: Matkalaukku (2012 Idiootti)

“Dovlatov muutti Neuvostoliitosta Amerikkaan 70-luvun lopulla. Mukanaan hänellä oli vain yksi matkalaukku, jonka kirjailija kehyskertomuksessa avaa ensimmäisen kerran vuosien päästä. Oudoista tavaroista aukeaa lyhyitä, hersyvän lakonisia tarinoita. Pienimuotoinen helmi.”

Lukuneuvoja on Larin kanssa samaa mieltä: Matkalaukku on hilpeä teos, joka kannattaa lukea! Lukuneuvojan arvioon pääset tutustumaan täältä.

Stewart Lee Allen: Paholaisen juoma: matka kahvin historiaan (2000 WSOY)

“Jonkinlainen tieto- ja kaunokirjallisuuden sekoitus. Tällaisen kirjan haluaisin itse osata kirjoittaa. Kirjailija selvittää kiinnostavasti kahvin historian vaiheita käymällä itse tapahtumapaikoilla. Suurin osa kirjasta ollaan reissussa jossain päin maailmaa eikä kommelluksiltakaan vältytä.”

Pablo Tusset: Nauravat vainajat (2011 Sammakko)

“Satiirishenkinen pikku dekkari, jossa pohditaan autuas hymy huulillaan kuolleiden turistien arvoitusta. Sinne tänne suhataan kieli poskella eikä todellakaan ahdistuta sameissa vesissä.”

Jeff Smith: Luupäät (ensimmäinen osa 1994 Like)

“Hieno yhdeksänosainen sarjakuvaromaani, joka alkaa perinteisellä ja vauhdikkaalla kohelluksella mutta kehittyy hiljalleen melko painostavaksi fantasiaseikkailuksi, jossa on panoksena – kuinkas muuten – koko maailman kohtalo.”

Ian M. Banks: Algebraisti (2008 Loki-kirjat)

“Tästä kirjasta löytyvät kaikki hyvän scifin elementit: todellinen ihmeen ja outouden tuntu, näkemyksellistä tekniikkaa ja hienosti rakennettu juoni. Myös Banksin Kulttuuri-sarjaan kannattaa tutustua.”

Reetta Niemelä: Sinisen kärpäsen sirkus ja muita runoja naapurinötököistä (2010 Otava)

“Reetta Niemelän erittäin lyhyitä lastenrunoja, joista pidän sekä minä että nuorin tyttäreni. Sivuilla seikkailevat kärpäset ja kiiltomadot, heinäperhonen ja siira. Kuvituksena Salla Savolaisen mahtavia puupiirroksia.”

Hyviä lukuhetkiä!