Albert
Edelfeltin ja muiden kultakauden taiteilijoiden työskentely ja hengailu
1800-luvun lopun Pariisissa on kuulunut kiinnostuksen kohteisiini aina. Siksi
sinnittelin ja päätin lukea Venla Hiidensalon uuden romaanin vasta pääsiäisen
pyhinä, jotta saisin nautiskella lempiaiheeni parissa ihan rauhassa.
Koska
olin lukenut lähes kaikki Hiidensalon käyttämät lähteet jo aikaisemmin,
takaraivossani jyskytti pieni pelko siitä, onko Hiidensalo saanut tuotua
romaaniinsa jotain uutta, ja ennen kaikkea sellaista imua, joka pitäisi lukijan
tyytyväisenä, vaikka Edelfeltin elämän kulku sinänsä olisi jo tuttua juttua.
Onnekseni
en joutunut pettymään yhtään. Venla Hiidensalon romaani Sinun tähtesi (2017
Otava) on kerrassaan nautinnollinen taiteilijakuvaus, jonka viimeisillä
sivuilla tekee mieli hidastella, jotta hieno tarina kestäisi mahdollisimman
pitkään.
Hiidensalo
käy kirjassaan läpi Albert Edelfeltin koko elämäntarinan pienestä pojasta kaikkien
arvostamaksi kansallistaiteilijaksi. Hiidensalon kuva Edelfeltistä on toki pääpiirteissään
tuttu, mutta samalla niin syvä, että vasta tämän romaanin myötä Albertista tuntuu
tulevan lihaa ja verta oleva ihminen, ei pelkkä pönöttävä ja pölyinen muotokuva
Ateneumin seinällä. Tunsiko ja kokiko Albert Edelfelt elämänsä itse juuri näin
– sitä Hiidensalo ei tietenkään varmaksi tiedä – mutta lukijana on helppo
sukeltaa mukaan juuri tähän kuvitteelliseen tulkintaan.
Albert
on selvästi kirjan keskushenkilö, mutta lähes yhtä suureen rooliin nousevat
naiset hänen ympärillään. Äiti näkee poikansa ihmeellisenä nerona, jonka eteen
hän tekee kaikkensa ja unohtaa samalla tyttäriensä hyvinvoinnin. Tytärten
tehtävänä on niin ikään tukea lahjakasta veljeä kaikessa ja siirtää itsensä ja
unelmansa syrjään. Taitelijan vaimon funktiona on olla kaunis korunainen ja
kannatella arkea niin, että mies saa maalata ja olla luova. Voisi luulla
Albertin olleen muikean tyytyväinen tilanteeseen palvottuna kaiken
keskipisteenä.
Tiedetään
kuitenkin, että suuren taiteilijan yksityiselämä, johon romaani kiinnostavasti
keskittyy, oli onnetonta. Luovuus oli hukassa aika ajoin ja rahapula vaivasi.
Ristiriita tukijoiden miellyttämisen ja taiteellisen vapauden kanssa oli
jatkuvasti läsnä. Avioliitto kylmäkiskoisen mutta säädyltään sopivan Ellanin
kanssa oli alusta lähtien iso virhe. Mallien kanssa sentään oli säpinää, mutta
vanhemmiten köyhien naisten hyväksikäyttäminen alkoi ällöttää jo taiteilijaa
itseäänkin. Suuri ja palava rakkaus oopperalaulajatar Aino Acktéta kohtaan jäi
sekin lopulta täyttymättä.
Albert
Edelfeltistä muodostuu tarinan edetessä ristiriitainen ja sitä myöten hyvin kiinnostava
ja aidonoloinen kuva. Toisaalta hän näyttäytyy ylimielisenä yläluokan edustajana,
joka nostaa itse itsensä jalustalle suomenkielisen rahvaan yläpuolelle. Hän on
myös ällöttävä elostelija, joka lähestulkoon pakottaa jotkut mallinsa
sukupuoliyhteyteen kanssaan ja hylkää naiset sitten kylmästi sivuun
tarpeettomina.
Mutta
on hän toisaalta vähän surullinenkin hahmo. Hän koettaa kovasti miellyttää
kaikkia läheisiään, toteuttaa ympäristönsä vaatimuksia ja elää sellaista
elämää, jota hänen kaltaiseltaan edellytetään. Koko elämänsä hän yrittää löytää
rinnalleen naisen, jonka kanssa olisi hyvä ja jolle kelpaisi sellaisenaan, ihan
tavallisena miehenä, ei minään palvottuna sankarina. Mutta sellaista onnea ei
hänellekään suotu.
Kirjasta
oli kiinnostavaa lukea myös 1800-luvun naiskuvasta ja naisten oikeuksista,
joita ei tuohon aikaan juuri ollut. Naisen piti olla siveä, hiljainen ja
huomaamaton. Tunteenpurkaukset leimattiin hysteriaksi. Mies sai mennä, miten
huvitti – nainen ei tietenkään. Avioliiton ulkopuolinen raskaus oli naisen omaa
syytä. Ja niin edelleen. Sadanvuoden takainen Suomi oli naiselle takapajula.
Onneksi niistä ajoista on päästy pitkälle.
Hiidensalo
on kirjoittanut verevän, täyteläisen ja loppuun asti hiotun romaanin Albert
Edelfeltistä, josta voisi helposti luulla kirjoitetun jo kaiken. Uskallan nyt
jo veikata, että Sinun tähtesi jää yhdeksi vuoden 2017 parhaista lukuelämyksistäni.
Tartu
tähän:
1.
Jos taide on intohimosi.
2.
Jos Suomen historia kiinnostaa sinua.
3.
Jos haluat lukea kotimaista laatua.
Hiidensalon kirja täytyy lukea. Edelfeltin elämästä olen lukenut.
VastaaPoistaKiinnostavaa on sadan vuoden takainen naisen elämä, voi olla vain kiitollinen , että niistä ajoista on menty eteenpäin.
Lue ihmeessä tämä hieno helmi! On uskomatonta ajatella, että noin takapajuisista ajoista on kulunut meidänkin maassamme vain vaivaiset 100 vuotta....
PoistaHieno kirja loistavasta taiteilijasta.
VastaaPoistaKyllä! Olen täysin samaa mieltä :) Kunpa tällaisia vereviä historiallisia romaaneja kirjoitettaisiin enemmänkin.
PoistaTotta, kiinnostava. Mutta minusta kirjailija kertoo täysin sydämellään vasta loppuosan päähenkilöstä, lehtolapsi Aarnesta. Ja sisällissodasta.
VastaaPoista