Tuula-Liina
Variksen Huvila (2016 WSOY) on hieno ja haikean surumielinen tarina nuoresta
Raakelista, joka halusi elää omannäköisen elämän, muttei uskaltanut.
Eletään
1920-lukua Turun seudulla. Raakel on valmistunut ylioppilaaksi ja häntä
kauhistuttaa ajatus tulevaisuudesta, jossa hän asuisi vanhempiensa
peräkammarissa ikuisena ikäneitona. Ei ikinä sellaista, Raakel ajattelee, vaan
itsenäisen naisen oma elämä, johon kenelläkään ei ole nokan koputtamista.
Pääsy
yliopistoon suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskelemaan avaa Raakelille oven
haaveilemaansa tulevaisuuteen. Kirjallisuus on älykkäälle ja elämänjanoiselle
Raakelille kaikki kaikessa ja hän ihailee ihmetellen Suomen ensimmäistä
naisprofessoria Alma Söderhjelmiä, joka on juuri nimitetty virkaansa Åbo
Akademiin. Ei Raakel itselleen ihan niin poikkeuksellista roolia haluaisi,
mutta jotain omaa kuitenkin.
Kohtalo
puuttuu peliin. Raakel rakastuu palavasti itsevarmaan taiteilijaan Aksel
Korkeakorpeen, joka kosii häntä jo parin tapaamisen jälkeen ja vie Raakelin
mukanaan huvilalleen kauas keskustasta.
Avioelämä
osoittautuu aivan toisenlaiseksi kuin mitä Raakel on kuvitellut. Aksel liehuu
pitkin pääkaupunkiseutua omissa porukoissaan ja intoutuu äärioikeistoaatteesta
aina vain voimallisemmin. Raakel alkaa leikkiä kotia, sillä sitä häneltä nyt
odotetaan. Pikkuhiljaa Raakel huomaa elävänsä vain muita varten ja unohtaneensa
itsensä ja omat unelmansa.
Asetelma
aviopari Raakelin ja Akselin välillä muistuttaa hivenen asetelmaa Maria Jotunin
Huojuvassa talossa, vaikka Jotunin romaanissa avioliitto on helvetillinen ja
ahdistavuus Huvilaan verrattuna potenssiin kymmenen. Raakelissa on kuitenkin
ripaus enkelimäistä ja alistuvaa Leaa ja Aksel taas muistuttaa itsekkäässä
narsismissaan ja kovuudessaan vähän Eeroa.
Tuula-Liina
Variksen romaani on tarina yhdestä naisesta ja sitä kautta naisen asemasta tuon
ajan Suomessa. Vaikka muutamat Alma Söderhjelmin kaltaiset poikkeuksellisen
voimakastahtoiset yksilöt pystyivät jo murtautumaan ulos perinteisestä naisen
roolista, ei sellainen vaihtoehto käytännössä ollut realismia suurimmalle
osalle. Yhteiskunta odotti, että nainen menee naimisiin, tekee liudan lapsia ja
omistautuu perheelleen. Pyykkää, kokkaa ja kiikuttaa tohveleita miehelleen.
Kun
ihmiselle uskotellaan tarpeeksi monta vuotta, ettei kannata kurkotella ihmeitä,
sitä alkaa helposti itse toteuttaa elämäänsä sen kaltaiseksi. Raakelilla on
kaipuu tehdä toisin, mutta rohkeus ja kannustavat ihmiset ympärillä puuttuvat.
Tuula-Liina
Varis kehystää Raakelin tarinan 1920- ja 1930-lukujen aateympäristöllä ja
kuorruttaa sen kirjallisuusintoilijaa ilahduttavilla viittauksilla tuon ajan
kirjallisiin seurapiireihin. Lisäplussan Varis saa entisajan sanastosta:
traditsuuneista, vifteistä, sminkkauksesta, förkkeleistä ja ekstraordinääreistä
baaleista.
Tartu
tähän:
1.
Jos naisen asema kiinnostaa sinua.
2.
Jos pidät rauhallisesta tarinankerronnasta.
3.
Jos inhoat pinnallista hömppää.
Kuvauksesi Huvilasta vahvisti sen, tähän tartutaan.
VastaaPoistaOlen lukenut Variksen tuotantoa ja pitänyt siitä.
Anteeksi, kun vastaukseni kesti näin pitkään! Tartu ihmeessä tähän - Varis ei petä tälläkään kertaa :)
PoistaKuullostaa hyvältä! :) Tervetuloa osallistumaan BFF-lukuhaasteeseen, jossa on tarkoituksena lukea kirjoja, joiden yhtenä kantavana tekijänä on ystävyys!
VastaaPoistahttps://arcakiraniia.blogspot.fi/2016/11/bff-lukuhaaste-201116-1422017.html
KiraNiia @ Arca Fabulorum - Tarina-arkku
Luin juuri ko.kirjan, on oikein hyvää lukemista. Ajattelin Akseli Gallen.Kallelaa vaikkakin hän eli eri vuosituhannella.
VastaaPoistaHei Anonyymi,
PoistaHienoa, kun pidit kirjasta! Jostain syystä minullakin häivähti mielessä Akseli Gallen-Kallela, vaikkei hän tietääkseni ollut ollenkaan Aksel Korkeakorven kaltainen. Olisko tuo etunimi vain syynä mielleyhtymään?