Professori
Riitta Konttinen uppoutui Tuusulan taiteilijayhteisön elämään jo parikymmentä
vuotta sitten kirjoittaessaan elämäkertaa Juhani Ahon puolisosta taidemaalari
Venny Soldan-Brofeldtistä.
Samalla hän tutustui väistämättä myös muihin taiteilijayhteisön suuriin persooniin ja heidän perheisiinsä, sillä Ahot, Sibeliukset, Järnefeltit ja Haloset pitivät tiiviisti yhtä ja jättivät jälkeensä tuhansittain kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä, jotka paljastavat tutkijoille yksityiskohtia taiteilijayhteisön elämänmenosta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven rannalla.
Samalla hän tutustui väistämättä myös muihin taiteilijayhteisön suuriin persooniin ja heidän perheisiinsä, sillä Ahot, Sibeliukset, Järnefeltit ja Haloset pitivät tiiviisti yhtä ja jättivät jälkeensä tuhansittain kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä, jotka paljastavat tutkijoille yksityiskohtia taiteilijayhteisön elämänmenosta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven rannalla.
Tässä
uusimmassa teoksessaan, Onnellista asua maalla: Tuusulanjärven taiteilijayhteisö
(2013 Siltala), Konttinen valottaa lukijalle ennen kaikkea yhteisön arkielämää.
Miksi maalle muutettiin? Millaista oli arjen elämä kaukana kaikesta suuren ja
ihaillun taiteilijan puolisona? Millaista lasten elämä oli, kun vanhemmista
ehkä molemmat olivat luovan työn tekijöitä ja vaativat toisinaan täydellistä
luomisrauhaa? Minkälaiset arvot taiteilijayhteisössä vallitsivat? Minkälaisia
ilon ja surun hetkiä taiteilijakodeissa koettiin?
Konttisen
kirja on mielenkiintoinen sukellus tunnettujen suomalaisten kulttuurisukujen
elämään. Hänen näkökulmansa pysyy kiehtovasti arjen pienissä yksityiskohdissa.
Esiteltyään ensin vuorotellen taiteilijayhteisössä vaikuttaneet perheet ja
heidän ateljeekotinsa hän siirtyy teoksen mielenkiintoisimpaan osaan eli kuvauksiin
siitä, miten kyökin puolella hyörittiin, miten lapsia käytännössä kasvatettiin
ja mitä puutarhakasveja viljeltiin ja säilöttiin. Yhteisöllisyys kukoisti ja
naapuria autettiin pyytämättäkin.
Voisi
helposti kuvitella, että taiteilijayhteisössä eläminen olisi ollut yhtä
hulppeaa juhlaa päivästä toiseen: älykkäitä keskusteluja myöhään yöhön, inspiroivia
laulu- ja soittoesityksiä kaiken aikaa, maljojen kohottamista millloin millekin.
Toki se oli tätäkin, mutta pääosin näissäkin kodeissa elettiin ihan tavallista
elämää. Lapset sairastelivat, toukat valtasivat kasvimaan, rakennusprojekteissa
tuli viivästyksiä. Loppujen lopuksi elämä oli aika tavallista ja ehkäpä siksi
juuri niin onnellista.
Tartu
tähän:
1.
Jos entisaikojen arkielämä ja/tai Suomen kulttuurielämä kiinnostaa sinua.
2.
Jos suunnittelet kesäreissua Tuusulaan.
3.
Jos rakastat historiaa, muttet halua tylsistyä kuoliaaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti